Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

ACTH-stimulaatio: 2 tai 3 x Kortisoli

Testin suoritus

  • otetaan 0-näyte (seerumi tai Li-hepariiniplasma)
    • merkitään näyte 0-näytteeksi
    • mikäli 0-näytteestä on tarkoitus tehdä myös muita tutkimuksia, tulisi näytteen olla paastonäyte
  • annetaan lyhyt- tai pitkävaikutteinen tetrakosaktidi-injektio
    • pitkävaikutteinen lihakseen (im) 0,25 ml (esim. Synacthen depot, 1 mg/ml)
    • lyhytvaikutteinen suonensisäisesti (iv) (Synatchen, 5 µg/kg, max 250 µg/koira)
    • Tarkista annosteluohjeet aina valmisteen myyjältä!
  • otetaan 1-näyte 1–2 tunnin kuluttua
    • merkitään näyte 1-näytteeksi
  • valitaan lähetteelle tutkimuspaketti: ACTH-stimulaatio: 2 x Kortisoli
  • mikäli halutaan tutkia kolme näytettä, otetaan 1-näyte tunnin kuluttua injektiosta ja II-näyte 1,5–2 tunnin kuluttua injektiosta
    • Tällöin lähetteelle valitaan tutkimuspaketti: ACTH-stimulaatio: 3 x Kortisoli

Viitearvot:

  • 0-näyte: 10–100 nmol/l
  • 1-näyte: 200–600 nmol/l

Tulosten tulkinta

Trilostaanihoidon seurannassa>>

Perustasolla eli 0-näytteessä kortisolipitoisuus on normaalisti välillä 10–100 nmol/l. Terveillä koirilla pitoisuus nousee stimulaation jälkeen yleensä suurimmillaan noin 450 nmol/l, mutta aivolisäkeperäiseen hyperadrenokortismiin (PDH) viittaa yli 600 nmol/l pitoisuus. Silloin on yleistä, että tulokset ovat jopa yli 1000 nmol/l.

Addisonin taudissa kortisolipitoisuus jää 1-näytteessä 0-näytteen tasolle tai nousee vain hieman.

Mikäli 0-näytteen kortisolipitoisuus on yli 200–250 nmol/l, eikä stimulaatio vaikuta siihen juuri lainkaan, viittaa tulos lisämunuaisen kasvaimeen. On kuitenkin syytä muistaa, että ACTH-stimulaatio ei ole erityisen herkkä määritys lisämunuaiskasvaimen diagnosointiin. Mikäli kliiniset oireet ja muut löydökset viittaavat kasvaimeen, epäily voidaan varmistaa esim pienen annoksen kortisolisuppressiokokeella (pieni annos deksametasonia).

Lähteet:

Tilamaa A, Kuusela E. Addisonin tauti koiralla -kirjallisuus-katsaus. Suomen Eläinlääkärilehti. 2016, 122, 2: 59–65.
Behrend EN, Kooistra HS, Nelson R, Reusch CE & Scott-Moncrieff JC (2013), Diagnosis of Spontaneous Canine Hyperadrenocorticism: 2012 ACVIM Consensus Statement (Small Animal). JVIM, 27: 1292–1304.
Lathan P, Moore GE, Zambon S & Scott-Moncrieff JC (2008), Use of a Low-Dose ACTH Stimulation Test for Diagnosis of Hypoadrenocorticism in Dogs. JVIM, 22: 1070–1073.

Lue lisää liitteistä:

 

  • Helppoutta elämääsi

    Rekisteröitymällä asiakkaaksemme pääset käyttämään palveluitamme helposti ja nopeasti sähköisesti, mikä säästää aikaa ja vaivaa.
    Rekisteröityminen on täysin ilmaista.

    Rekisteröidy palveluumme

  • Elintärkeitä vastauksia

  • Vieraile T-paitakaupassa

    Sieltä löydät huippusuositut eläinpaitamme.

    Siirry kauppaan