Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
ACTH (adrenokortikotropiini)(suora määritys)(EP! kylmälähetys)
(Huom! Tämä sivu käsittelee suoraa ACTH-määritystä. ACTH-stimulaatiokokeessa mitataan kortisolia, siitä voit lukea täältä>>)
Adrenokortikotropiini (= adrenokortikotrooppinen hormoni) eli ACTH on lisämunuaisen kuorikerroksessa hormonituotantoa stimuloiva aivolisäkkeen erittämä hormoni. Sen tärkein vaikutus on säädellä glukokortikosteroidihormonien (kortisoli, aldosteroni) valmistusta ja eritystä. ACTH erittyy sykäyksittäin. Eritykseen vaikuttavat mm. psyykkinen ja fyysinen stressi, kipu, vuorokaudenaika sekä veren kortisolipitoisuuden aikaansaama negatiivinen palautejärjestelmä. Varsinkin hevosilla ACTH:n erityksessä on havaittu voimakasta vuodenaikaisvaihtelua, jonka voimakkuuteen vaikuttaa mm. päivänpituus. Pohjoisella pallonpuoliskolla pitoisuus lähtee nousuun kesä-syyskuussa ja tippuu suhteellisen nopeasti vuoden loppua kohti. Myös rotujen välillä on eroja vuodenaikaisvaihtelun voimakkuudessa.
Pitkittyneesti kohonneita pitoisuuksia voi aiheuttaa esimerkiksi krooninen stressi tai kasvain aivolisäkkeen keskiosassa (pars intermedia). Pienentyneitä pitoisuuksia aiheuttavat esimerkiksi lisämunuaiskasvaimet (suurentunut kortisolipitoisuus vähentää ACTH:n eritystä).
Koirilla suurin diagnostinen merkitys on kortisolin liikatuotannon eli hyperadrenokortisismin (Cushing) erotusdiagnostiikassa, kun halutaan tietää onko kortisolin liikatuotanto aivolisäke- vai lisämunuaisperäistä (PDH vai ADH). Yleisesti ottaen lisämunuaiskasvaimet laskevat veren ACTH-pitoisuuden erittäin alas (usein alle analysaattorin määritysrajan). Aivolisäkkeen liikakasvu ja kasvaimet taas suurentavat ACTH-pitoisuuden viitearvoa suuremmaksi. Kortisolin liikatuotannon syynä koirilla on joko aivolisäkkeen tai lisämunuaiskuoren kasvain. Aivolisäkekasvain aiheuttaa 80 % tapauksista. Tällöin aivolisäke tuottaa ylimäärin ACTH:ta, mikä stimuloi lisämunuaiskuoren tuottamaan ylimäärin kortisolia. Lisämunuaiskuoren kasvain on syynä 20 % tapauksista, mikä aiheuttaa suoran, kontrolloimattoman kortisolin ylituotannon ilman ACTH:n stimuloivaa vaikutusta. Rotujen välillä taudin yleisyydellä on suuria eroja.Tutkimusten mukaan koirilla ACTH:n suora määritys on luotettavin tapa erottaa aivolisäke- ja lisämunuaisperäinen kortisolin liikatuotanto. Suora määritys ilman suppressiota erottelee myös aivolisäkkeen makroadenoomakasvaimet, joissa suuren annoksen deksametasonisuppressio ei pysty suppressoimaan kortisolituotantoa.
Hevosilla määritystä käytetään yleisesti cushing-diagnostiikassa deksametasonisuppressio-testin käytön vähentyessä. Sitä ei voida käyttää kaviokuumetapauksissa, sillä sen käytön on arveltu jopa lisäävän kaviokuumeen puhkeamisen riskiä. ACTH-tuloksia tulkittaessa on huomioitava melko voimakas vuodenaikaisvaihtelu, joka on terveillä yksilöillä huomattavasti pienempää kuin Cushingin taudista kärsivillä. Menetelmän herkkyys ja spesifisyys ovat hyviä (> 80 %), kun näytettä on käsitelty oikein.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
EDTA-plasmanäyte ennen ruokintaa aamulla tai illalla (muut näytetyypit eivät käy). Näyte on jäähdytettävä heti näytteenoton jälkeen, mutta se ei kuitenkaan saa jäätyä ennen erottelua. Plasma on eroteltava mahdollisimman nopeasti (erottelu 1 tunnin kuluessa, viimeistään 4 tuntia näytteenotosta) ja huolellisesti (erityisesti verihiutaleet laskevat tulosta). Hemolyysi vaikuttaa tulokseen. Näyte säilytetään jääkaapissa tai pakastettuna erottelun jälkeen ja lähetetään pikalähetyksenä kylmävaraajan kanssa. Eroteltu näyte säilyy jääkaapissa 2 vrk ja pakastettuna vähintään 30 vrk. Jos kuljetus kestää pitkään, suositellaan lähetystä pakastettuna.
Hevosille riittää paasto täysrehuista (12 h) eli heinää voi antaa normaalisti. Näyte on otettava ennen mahdollisen sokerirasitustestin tekemistä. Rauhoitus vaikuttaa tuloksiin.
Menetelmä:
Immunoluminometrinen määritys.
Ksylatsiini, detomidiini vaikuttavat tuloksiin. Näyte otettava joko 5 – 10 min sisällä annostelusta tai 24 – 48 h annostelun jälkeen. Potilaalle tehty mahdollinen ACTH-stimulaatio vaikuttaa mittaukseen, mikä tulee huomioida koirien tutkimuksia suunniteltaessa.
Viitearvot ja tulkinta:
Hevonen:
Tulosten tulkinnassa on huomioitava vuodenajan lisäksi aina potilaan oireet sekä ikä. Tulkintakaavio laboratoriokäsikirjassa.
0-näyte (basaaliarvo):
- Joulu-kesäkuu:
- < 15 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- 15-40 pg/ml = Epävarma tulos*
- > 40 pg/ml = PPID todennäköinen
- Heinä- & marraskuu:
- < 15 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- 15-50 pg/ml = Epävarma tulos*
- > 50 pg/ml = PPID todennäköinen
- Elokuu:
- < 20 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- 20-75 pg/ml = Epävarma tulos*
- > 75 pg/ml = PPID todennäköinen
- Syys-lokakuu:
- < 30 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- 30-90 pg/ml = Epävarma tulos*
- > 90 pg/ml = PPID todennäköinen
I-näyte (TRH-stimulaatio):
- Tammi-kesäkuu:
- < 100 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- 100-200 pg/ml = Epävarma tulos*
- > 200 pg/ml = PPID todennäköinen
- Heinä-joulukuu:
- < 100 pg/ml = PPID epätodennäköinen
- > 100 pg/ml = Epävarma tulos**
*25 % PPID-potilaista saa epävarman tuloksen. Suositellaan uuden 0-näytteen tutkimista 3-6 kk kuluttua tai TRH stimulaation tekemistä. PPID-diagnoosi voidaan tehdä, jos potilaalla on voimakkaat oireet ja se on tyypillisen ikäinen. ACTH-taso voi nousta epävarmalle alueelle 30 % terveistä eläimistä esimerkiksi stressin, rotukohtaisten tms syiden vuoksi, joten lieväoireisen potilaan diagnosoimiseen tulos ei ole riittävä.
**Suositellaan uuden 0-näytteen tutkimista 3-6 kk kuluttua tai tammi-kesäkuussa ACTH-pitoisuuden määrittämistä ennen ja jälkeen TRH stimulaation. Heinä-joulukuun aikana TRH-stimulaatiota voidaan hyödyntää vain PPID:n pois sulkevana tutkimuksena.
Vaihteluväli tuloksille on n. 0–1000 pg/ml
Koira:
Cushingin taudin erotusdiagnostiikan raja-arvoja voidaan käyttää vain kun Cushingin tauti (hyperkortisismi) on jo diagnosoitu:
Suurentuneet pitoisuudet
- > 6 pg/ml – Cushing tyyppiä PDH (aivolisäkekasvain)
Raja-arvoiset pitoisuudet
- 5 – 6 pg/ml – Epävarma tulos
Pienentyneet pitoisuudet
- < 5 pg/ml – Cushing tyyppiä ADH (lisämunuaiskasvain)
Muita mahdollisia laboratoriolöydöksiä Cushingin-taudissa:
- Suurentuneita arvoja: ASAT, AFOS, kolesteroli, glukoosi
- Pienentyneitä arvoja: Urea
- Verenkuvamuutoksia: (tumalliset) punasolut lisääntyneet, lymfosyytit ja eosinofiilit vähentyneet
- Muut endokrinologiset muutokset: T4 ja T3 pienentyneet, insuliinin määrä suurentunut
- Lisääntynyt virtsaneritys, virtsan ominaispaino pienentynyt (< 1,015)
Lähteet:
http://liphookequinehospital.co.uk/wp-content/uploads/Lab-Book-PPID.pdf
Validation of a chemiluminescent enzyme immunometric assay for plasma adrenocorticotropic hormone in the dog. J Catharine Scott-Moncrieff, Mark A Koshko, Jennifer A Brown, Kate Hill, Kent R Refsal. Vet Clin Pathol. 2003; 32 (4):180-187.
Assessment of ACTH assay variability: a multicenter study. Francesca Pecori Giraldi, Andrea Saccani, Francesco Cavagnini. Eur J Endocrin. 2011; 164: 505–512.
Circannual variation in plasma adrenocorticotropic hormone concentrations in the UK in normal horses and ponies, and those with pituitary pars intermedia dysfunction. V. E. N. COPAS* and A. E. DURHAM. Equine Vet J. 2012; 44: 440–443.
Plasma adrenocorticotropin (ACTH) concentrations and clinical response in horses treated for equine Cushing’s disease with cyproheptadine or pergolide. Perkins GA, Lamb S, Erb HN, Schanbacher B, Nydam DV, Divers TJ. Equine Vet J. 2002; 34(7):679-85.
Prutton JS, Kass PH, Watson JL, Pusterla N. Pre-analytical stability of adrenocorticotrophic hormone from healthy horses in whole blood, plasma and frozen plasma samples. Vet J. 2015 Apr;204(1):123-4. doi: 10.1016/j.tvjl.2015.02.010. Epub 2015 Feb 11.
The Equine Endocrinology Group (EEG). Recommendations for the Diagnosis and Treatment of Pituitary Pars Intermedia Dysfunction (PPID). Revised October 2021 by the PPID Working Group. Kelsey Hart, Andy Durham, Nicholas Frank, Catherine McGowan, Hal Schott, Allison Stewart
Lue lisää liitteistä:
Päivitetty: 11.9.2024
