Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

ACTH (adrenokortikotropiini)(suora määritys)(EP kylmälähetys)

(Huom! Tämä sivu käsittelee suoraa ACTH-määritystä. ACTH-stimulaatiokokeessa mitataan kortisolia, siitä voit lukea täältä>>)

Adrenokortikotropiini (= adrenokortikotrooppinen hormoni) eli ACTH on lisämunuaisen kuorikerroksessa hormonituotantoa stimuloiva aivolisäkkeen erittämä hormoni. Sen tärkein vaikutus on säädellä glukokortikosteroidihormonien (kortisoli, aldosteroni) valmistusta ja eritystä. ACTH erittyy sykäyksittäin. Eritykseen vaikuttavat mm. psyykkinen ja fyysinen stressi, vuorokaudenaika sekä veren kortisolipitoisuuden aikaansaama negatiivinen palautejärjestelmä. Lisäksi ainakin hevosilla on havaittu ACTH:n erityksessä vuodenaikaisvaihtelua.

Pitkittyneesti kohonneita pitoisuuksia voi aiheuttaa esimerkiksi krooninen stressi tai kasvain aivolisäkkeen keskiosassa (pars intermedia). Pienentyneitä pitoisuuksia aiheuttavat esimerkiksi lisämunuaiskasvaimet (suurentunut kortisolipitoisuus vähentää ACTH:n eritystä).

Suurin diagnostinen merkitys on kortisolin liikatuotannon eli hyperadrenokortisismin (Cushing) erotusdiagnostiikassa, kun halutaan tietää onko kortisolin liikatuotanto aivolisäke- vai lisämunuaisperäistä (PDH vai ADH). Yleisesti ottaen lisämunuaiskasvaimet laskevat veren ACTH-pitoisuuden erittäin alas (usein alle analysaattorin määritysrajan). Aivolisäkkeen liikakasvu ja kasvaimet taas suurentavat ACTH-pitoisuuden viitearvoa suuremmaksi.

Vastausaika:

Näytteensaapumispäivänä.

Näytetyyppi:

EDTA-plasmanäyte ennen ruokintaa (muut näytetyypit eivät käy). Näyte on jäähdytettävä heti näytteenoton jälkeen, mutta se ei kuitenkaan saa jäätyä ennen erottelua. Plasma on eroteltava mahdollisimman nopeasti soluista (erottelu 1 tunnin kuluessa, viimeistään 4 tuntia näytteenotosta). Näyte säilytetään jääkaapissa tai pakastettuna erottelun jälkeen ja lähetetään pikalähetyksenä kylmävaraajan kanssa.

Menetelmä:

Immunoluminometrinen määritys omassa laboratoriossa.

PPID (Cushing) hevosella

Hevosilla Cushingin taudin diagnosoinnissa on pidetty kultaisena standardina pienen annoksen deksametasonisuppressio-testiä. Viime aikoina kyseisen testin käytöstä ja luotettavuudesta on käyty kriittistä keskustelua. Alkuperäisen tutkimuksen mukaista lähes täydellistä herkkyyttä ja spesifisyyttä ei ole käytännössä saavutettu, eivätkä myöhemmissä tutkimuksissa ole päästy vastaaviin tuloksiin. Testiä ei myöskään voida käyttää kaviokuumetapauksissa, sillä sen käytön on arveltu jopa lisäävän kaviokuumeen puhkeamisen riskiä.

ACTH:n raja-arvona hevosten cushing-diagnostiikassa marras- heinäkuussa voidaan pitää alle 30 pg/ml. Elo-lokakuussa arvot ovat hieman suuremmat, mutta terveiden yksilöiden pitoisuuden lisääntyminen tänä aikana on huomattavasti pienempää kuin Cushingin taudista kärsivillä (joilla pitoisuuden muutos jopa yli kaksinkertainen) marras-heinäkuuhun verrattuna. Menetelmän herkkyys ja spesifisyys ovat hyviä (> 80 %), kun näytettä on käsitelty oikein.

Viitearvot:

ACTH viitearvot vaihtelevat vuodenajoittain:

  • marraskuu-heinäkuu: < 30 pg/ml
  • elokuu-lokakuu: < 50 pg/ml

Vaihteluväli tuloksille n. 0–1000 pg/ml

Cushingin tauti koiralla

Kortisolin liikatuotannon syynä koirilla on joko aivolisäkkeen tai lisämunuaiskuoren kasvain. Aivolisäkekasvain aiheuttaa 80 % tapauksista. Tällöin aivolisäke tuottaa ylimäärin ACTH:ta, mikä stimuloi lisämunuaiskuoren tuottamaan ylimäärin kortisolia. Lisämunuaiskuoren kasvain on syynä 20 % tapauksista, mikä aiheuttaa suoran, kontrolloimattoman kortisolin ylituotannon ilman ACTH:n stimuloivaa vaikutusta. Rotujen välillä taudin yleisyydellä on suuria eroja.

Tutkimusten mukaan koirilla ACTH:n suora määritys on luotettavin tapa erottaa aivolisäke- ja lisämunuaisperäinen kortisolin liikatuotanto. Suora määritys ilman suppressiota erottelee myös aivolisäkkeen makroadenoomakasvaimet, joissa suuren annoksen deksametasonisuppressio ei pysty suppressoimaan kortisolituotantoa. Raja-arvo 5 pg/ml on luotettavuudeltaan lähes 100 % erottamaan PDH:n (> 5 pg/ml, yleensä huomattavasti suurentunut) ja ADH:n (< 5 pg/ml).

Viitearvot:

Cushingin taudin erotusdiagnostiikan raja-arvo 5 pg/ml

  • Cushingin tauti (hyperkortisismi) on oltava diagnosoituna, jotta raja-arvoa voidaan käyttää

Tulkinta:

Suurentuneet tulokset

  • Cushingin tauti tyyppiä PDH (aivolisäkekasvain)

Pienentyneet tulokset

  • Cushingin tauti tyyppiä ADH (lisämunuaiskasvain)

Muita mahdollisia laboratoriolöydöksiä Cushingin-taudissa:

  • Suurentuneita arvoja: ASAT, AFOS, kolesteroli, glukoosi
  • Pienentyneitä arvoja: Urea
  • Verenkuvamuutoksia: (tumalliset) punasolut lisääntyneet, lymfosyytit ja eosinofiilit vähentyneet
  • Muut endokrinologiset muutokset: T4 ja T3 pienentyneet, insuliinin määrä suurentunut
  • Lisääntynyt virtsaneritys, virtsan ominaispaino pienentynyt (< 1,015)

Lähteet:

http://liphookequinehospital.co.uk/wp-content/uploads/Lab-Book-PPID.pdf
Validation of a chemiluminescent enzyme immunometric assay for plasma adrenocorticotropic hormone in the dog. J Catharine Scott-Moncrieff, Mark A Koshko, Jennifer A Brown, Kate Hill, Kent R Refsal. Vet Clin Pathol. 2003; 32 (4):180-187.
Assessment of ACTH assay variability: a multicenter study. Francesca Pecori Giraldi, Andrea Saccani, Francesco Cavagnini. Eur J Endocrin. 2011; 164: 505–512.
Circannual variation in plasma adrenocorticotropic hormone concentrations in the UK in normal horses and ponies, and those with pituitary pars intermedia dysfunction. V. E. N. COPAS* and A. E. DURHAM. Equine Vet J. 2012; 44: 440–443.
Plasma adrenocorticotropin (ACTH) concentrations and clinical response in horses treated for equine Cushing’s disease with cyproheptadine or pergolide. Perkins GA, Lamb S, Erb HN, Schanbacher B, Nydam DV, Divers TJ. Equine Vet J. 2002; 34(7):679-85.

Lue lisää liitteistä: