Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Kortisonisuppressio: 2 tai 3 x Kortisoli (pieni annos, LDDS)
Testin suoritus
- otetaan 0-näyte (seerumi tai Lihepariiniplasma)
- näytteenotto aamulla
- mikäli 0-näytteestä on tarkoitus tehdä myös muita tutkimuksia, tulee näytteen olla paastonäyte
- merkitään näyte 0-näytteeksi
- annetaan deksametasoni–injektio suonensisäisesti (iv)
- annostus n. 0,01 mg/kg
- esim. laimenna Dexa-kel 2mg/ml 1 + 9 steriiliin fysiologiseen suolaliuokseen (0,9 % NaCl)
- laimennosta injektoidaan 0,5–0,6 ml/10 kg
- annostus n. 0,01 mg/kg
- otetaan 1-näyte 8 tunnin kuluttua
- merkitään näyte 1-näytteeksi
- tarvittaessa voidaan ottaa PDH/ADH -erottelua varten myös välinäyte 3–4 tuntia injektiosta
- merkitään näyte 1-näytteeksi, jolloin 8 tunnin jälkeen otettu näyte merkitään 2-näytteeksi
- tällöin tehdään lähete: tutkimuspaketit tutkimusryhmästä: Kortisonisuppressio: 3 x Kortisoli (pieni annos, LDDS)
- valitaan lähetteelle tutkimuspaketti Kortisonisuppressio: 2 x Kortisoli (pieni annos, LDDS)
Tulosten tulkinta
Mahdollinen hyperadrenokortisolismi (aivolisäkkeen yliaktiivisuus) nähdään 8 tuntia deksametasoni–injektiosta otetusta näytteestä. Normaalisti toimiva aivolisäke antaa tässä ajassa hyvän vasteen. Mikäli tulos on yli 40 nmol/l, voidaan tulosta pitää merkkinä hyperadrenokortisolismista.
Tarkemmat ohjeet diagnosointiin löydät täältä: Diagnosing and Monitoring Suspected Cases of Canine Hypercortisolism and Hypoadrenocorticism.
Lähteet:
Tilamaa A, Kuusela E. Addisonin tauti koiralla -kirjallisuus-katsaus. Suomen Eläinlääkärilehti. 2016, 122, 2: 59–65.
Behrend EN, Kooistra HS, Nelson R, Reusch CE & Scott-Moncrieff JC (2013), Diagnosis of Spontaneous Canine Hyperadrenocorticism: 2012 ACVIM Consensus Statement (Small Animal). JVIM, 27: 1292–1304.
Lathan P, Moore GE, Zambon S & Scott-Moncrieff JC (2008), Use of a Low-Dose ACTH Stimulation Test for Diagnosis of Hypoadrenocorticism in Dogs. JVIM, 22: 1070–1073.
Lue lisää liitteistä:
Päivitetty: 4.2.2026
