Laboratoriokäsikirja
Näytteenotto-ohjeet
Veri
- Verinäytteen saa ottaa vain eläinlääkäri tai muu näytteenottoon asianmukaisen koulutuksen saanut ja riittävät tiedot ja taidot omaava henkilö. (HE 30/1999)
- Verinäytteet otetaan yleensä paaston jälkeen (min. 6 h, mielellään 12 h) eläinlaji huomioiden
- Tarkista näytetyyppi ja muut näytevaatimukset (esim. määrä, paasto, erottelu) laboratoriokäsikirjasta:
- Vinkkejä laadukkaan näytteen ottamiseksi (putkijärjestys ym.)>>
- Tietoa häiritsevistä tekijöistä>>
- Huomioithan, että isoihin paketteihin eroteltua näytettä tarvitaan jopa 1 ml. Mikäli näytemäärä jää vähäiseksi, kannattaa lähetteelle kirjata mitkä tulokset ovat tärkeimmät, jotta tämä voidaan ottaa analysoinnissa huomioon.
- Vakuuminäytteenotossa putken sisällä oleva alipaine täyttää sen automaattisesti oikeaan tilavuuteen
- Avonäytteenotossa on tärkeää huomioida, että näytettä tulee putkeen oikea määrä
- Sekoita näyte hyvin kääntelemällä putkea rauhallisesti noin 10 krt
- Erottelu parantaa näytteen säilyvyyttä ja mahdolliset häiritsevät tekijät näkyvät selkeämmin
- Säilytys jääkaappilämpötilassa lähetykseen saakka
- Suojaa näytteet jäätymiseltä ja kuumuudelta (esim. sanomalehteä putken ympärille tai kylmäkalle mukaan lähetykseen)
- Jos käytössäsi ei ole sentrifuugia, voit lähettää suurimpaan osaan tutkimuksista näytteet sellaisenaan, sentrifugoimme ne puolestasi
PUTKIVAIHTOEHDOT
- Li-hepariiniputki (vihreä korkki): voidaan sentrifugoida heti näytteenoton jälkeen tai annetaan laskeutua putken pohjalle (puolesta tunnista tuntiin). Kun näyte erotellaan, tulee erotteluputkeen merkitä, että kyseessä on Li-hepariiniplasma (HP).
- Seerumiputki (punainen korkki): hyytymän annetaan muodostua 30–60 minuuttia. Solut sentrifugoidaan putken pohjaan tai annetaan laskeutua putken pohjalle (puolesta tunnista tuntiin). Kun näyte erotellaan, tulee erotteluputkeen merkitä, että kyseessä on seerumi (S).
- Natriumfluoridiputki (harmaa korkki): Sentrifugoidaan mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Kokoverenä näyte hemolysoituu herkästi. Kun näyte erotellaan, tulee erotteluputkeen merkitä, että kyseessä on fluoridiplasma (FP).
- Natriumsitraattiputki (sininen korkki): täyttö tasan merkkiviivaan. Putki sisältää nestemäisen antikoagulantin, jonka on tarkoitus sekoittua näytteeseen. Kun näyte erotellaan, tulee erotteluputkeen merkitä, että kyseessä on natriumsitraattiplasma (NaSitr).
- EDTA-putki (violetti korkki): verenkuvamääritykset erottelemattomasta näytteestä (B). Tiettyihin tutkimuksiin tarvitaan EDTA-plasmaa, joka suositellaan erottelemaan mahdollisimman pian. Jos näyte erotellaan, tulee erotteluputkeen merkitä, että kyseessä on edta-plasma (EP).
Huom! Korkkien värit vastaavat Movetin toimittamia putkia.
Näytetyyppien lyhenteet
S = Seerumi
HP = Li-hepariiniplasma
B = EDTA-kokoveri
EP = EDTA-plasma
FP = Fluoridiplasma
NaSitr = Sitraattiplasma
F = Uloste
U = Virtsa lisäaineettomassa putkessa
US = Virtsa Stabilur putkessa
UC = Virtsa CCM putkessa
M = Maito
! = Erottelu pakollinen
Kylmälähetys = Kylmäkalle tms. mukaan lähetykseen
Suosittelemme aina seerumin ja plasman erottelemista. Tiettyihin analyyseihin erottelu on välttämätön. Putkesta tulee ilmetä näytetyyppi.
Päivitetty: 30.1.2024