Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Virtsan magnesium (US/U)
Hypomagnesemia on märehtijöillä halvausoireita aiheuttava sairaus, joka voi johtaa eläimen äkkikuolemaan. Hypomagnesemia on yleisin lypsävillä ja paastoavilla tai kovin karkeaa rehua syövillä eläimillä.
Virtsan magnesiumeritys kuvaa elävällä eläimellä seerumi- tai plasmamääritystä herkemmin elimistön magnesiumpuutetta, eli vähentynyt magnesiumin eritys virtsaan on melko luotettava magnesiumpuutteen osoittaja. Puutostilassa eritys virtsaan on lähes olematonta. Toisaalta runsas magnesiumin saanti ravinnosta lisää magnesiumin eritystä (ellei elimistössä ole magnesiumin puutostilaa). Esimerkiksi hyperkalsemia ja diureetit lisäävät magnesiumin eritystä virtsaan lisäten virtsan magnesiumpitoisuutta ja pienentäen plasmapitoisuutta.
Kuolleelta eläimeltä magnesium kannattaa määrittää lasiaisnesteestä, jossa pitoisuus säilyy muuttumattomana pisimpään kuoleman jälkeen.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
Virtsanäyte 0,5 ml säilöntäaineettomassa tai Stabilur-putkessa. Näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä ja 7 vrk jääkaapissa.
Menetelmä:
Kolorimetrinen (IFCC-suosituksen mukainen, ksylidyylisininen)
Viitearvot:
nauta 4–5 mmol/l
Lähteet:
NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat ja liikasaanti 1; Satu Pyörälä ja Tiina Tiihonen
Päivitetty: 14.6.2019
