Movet

PCR

Takaisin hakutuloksiin

Utaretulehdus

Utaretulehdukset aiheuttavat merkittäviä ansionmenetyksiä maidontuottajille, puhumattakaan lehmän kärsimyksestä. Ansionmenetysten kustannukset koostuvat pääsääntöisesti maidontuotannon- ja laadun laskemisesta hetkellisesti tai pidempiaikaisesti, eläinlääkärikäynneistä, lääkkeistä ja mahdollisesta ennenaikaisesta lehmän tuotannosta poistamisesta. Lisäksi alentunut maidonlaatu haittaa jalostusprosesseja meijereissä.

Utaretulehdukset jaetaan ns. kliinisiin tulehduksiin, joissa oireet ovat todettavissa esim. kuumeena, syömättömyytenä, maidon koostumuksen tai värin muutoksena, utareen kuumotuksena tai turvotuksena, sekä ns. subkliinisiin tulehduksiin, joissa oireita ei välttämättä voida havaita muuten kuin kohonneina solumäärinä maidossa. Mikäli maidossa todetaan yli 300 000 solua/ml ns. lettupannutestillä (CMT) tai mittaamalla maidon somaattisten solujen määrä (SCC), tulisi maidosta etsiä tulehdusta aiheuttavia bakteereita. Korkea solupitoisuus viittaa vahvasti utaretulehdukseen.

Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tarttuviin- ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Tarttuvat bakteerit leviävät yleensä lehmästä toiseen esimerkiksi lypsykoneen tai lypsäjän välityksellä tai puhdistuksissa käytettävien rättien kautta. Myös ns. valuttavat lehmät levittävät bakteereita parren kautta. Ympäristöstä tulevat bakteerit ovat lannassa ja navetassa eläviä bakteereja.

Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.

Tutkimusvaihtoehdot

• Utaretulehdus-qPCR: 15 patogeenia + beetalaktamaasigeeni
  • Vastausaika: Arkisin ennen klo 11.00 toimitetut näytteet pyritään vastaamaan samana päivänä klo 16 mennessä. Lauantaisin näytteiden tulee olla ennen klo 10.00 laboratoriossa, että ne vastataan samana päivänä.
  • Sopimusmeijereillä on erilaisia käytäntöjä tulosten siirtymisessä tuottajaportaaleihin ja niistä Nasevaan. Tarkempia tietoja tuottajat saavat omalta meijeriltään. Tulosten siirtämistä varten laboratorio tarvitsee asiakastietoihin tuottajatunnuksen ja meijerin hankintaosuuskunnan tunnuksen.
  • Näytetyyppi: Maitoa min. 0,5 ml säilöntäaineellisessa näyteputkessa. Näyte säilyy 1 viikon jääkaappilämpötilassa. Vedinkohtaiset näytteet tai tarvittaessa yhteisnäyte useammasta vetimestä. Näyte säilyy huoneenlämmössä 6 vrk ja jääkaapissa 7 vrk. Lääkityksen jälkeen kontrollinäytteen voi ottaa 2 vk solutuksen loputtua. Näytteenotto-ohje >>
  • Tutkimus tunnistaa
    • Tarttuvat bakteerit
      • Koagulaasi negatiivisia (KNS) stafylokokkilajeja
      • Stafylococcus aureus
      • Streptococcus agalactiae
      • Streptococcus dysgalactiae
      • Mycoplasma spp.
      • Mycoplasma bovis
      • Corynebacterium bovis
    • Ympäristöperäiset patogeenit
      • Escherichia coli
      • Klebsiella oxytoca ja Klebsiella pneumoniae
      • Koagulaasi negatiivisia (KNS) stafylokokkilajeja
      • Streptococcus uberis
      • Streptococcus dysgalactiae
      • Enterococcus spp.
      • Serratia marcescens
      • Arcanobacter pyogenes ja Peptoniphilus (Peptostreptococcus) indolicus
      • Prototheca spp.
      • Hiivat
  • Menetelmä: qPCR
  • Tulkinta: Ilmoitetaan tunnistetut bakteerilajit. Mikäli näytteessä on useampaa bakteeria, ilmoitetaan myös niiden % -osuudet sekä Ct-arvot. (Bakteerimäärien tulkintakaavio sivulla viimeisenä)
• Utaretulehdusviljely (1–4 vedintä)
  • Utaretulehdusepäilyissä ensisijaisesti käytetty qPCR-menetelmä tunnistaa yleisimmät utaretulehduksen aiheuttajista, mutta toisinaan tulehdukselle ei löydy syytä PCR-tutkimuksessa tai lehmä ei vastaa hoitoon toivotulla tavalla. Tällaisissa tilanteissa suositellaan utaretulehdusviljelyä, jonka avulla pystytään tunnistamaan myös harvinaisempia utaretulehduksen aiheuttajia kuin qPCR:llä. Utaretulehdusviljelyn avulla voidaan myös tarvittaessa määrittää ko. patogeenille/patogeeneille antibioottiherkkyys (utaretulehdus, antibioottiherkkyys)
  • Vastausaika: 2–5 arkipäivää
  • Näytetyyppi: Maitoa min. 0,5 ml vedinkohtaisesti steriiliin säilöntäaineettomaan putkeen. Näyte säilytetään viileässä ja toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti.  Näyte säilyy jääkaapissa 3 vrk. Lähetetään kylmälähetyksenä. Näyte ei saa jäätyä.
  • Menetelmä: Mikrobien viljely yleis- ja selektiivisillä elatusaineille, patogeenien tunnistus
  • Virhelähteet:
    • näyte putkessa, jossa mukana säilöntäainetta
    • vanhentunut näyte
    • kontaminoitunut näyte tai runsas normaalifloora
    • lääkitys
    • näyte on otettu tai toimitettu väärin
    • Riittämätön näytemäärä

Bakteerimäärien tulkinta qPCR-tutkimuksessa
(Thermo Fisher PathoProof Software v1.8.4):

Bakteeri	Ct-arvo +++	Ct-arvo ++	Ct-arvo +	Ct-arvo +/-	Ct-arvo Ei löydöstä
				Tulkitaan negatiiviseksi
A. pyogenes ja P. indolicus	<24	24–30	30.1–37	37.1–40	–
Beetalaktamaasigeeni	<25	25–30	30.1–36	36.1–36.5	36.6–40
C. bovis	<22	22–28	28.1–37	37.1–40	–
E. coli	<24	24–34	34.1–37	37.1–40	–
Enterococcus spp.	<24	24–28	28.1–37	37.1–40	–
K. oxytoca ja K. pneumoniae	<24	24–32	32.1–37	37.1–40	–
KNS (Staph. spp.)	<24	24–31	31.1–34	34.1–36	36.1–40
Mycoplasma bovis	<22	22–32	32.1–37	37.1–40	–
Mycoplasma spp.	<19	19–29	29.1–37	37.1–40	–
Prototheca spp.	<21	21–31	31.1–37	37.1–40	–
Staph. aureus	<24	24–30	30.1–37	37.1–40	–
Str. agalactiae	<24	24–32	32.1–37	37.1–40	–
Str. dysgalactiae	<22	22–30	30.1–37	37.1–40	–
Str. uberis	<17	17–28	28.1–37	37.1–40	–
S. marcescens	<23	23–33	33.1–37	37.1–40	–
Hiiva	<15	15–25	25.1–37	37.1–40	–

Merkitseviksi on aina huomioitava Mycoplasma bovis ja Streptococcus agalactiae -positiivinen tulos riippumatta bakteerin määrästä.

Lähteet ja luettavaa:

ELL Hiitiö Heidi: Utaretulehdus lypsylehmillä-tuloksesta diagnoosiin-luento 21.10.2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/7_utaretulehdusten_pcr_diagnostiikka_h_hiitio_22.5.2013.pdf
ELL Hintukainen Joanna:Negatiiviset viljelytulokset lehmien utaretulehdusdiagnostiikassa-lisensiaattityö
Prof. Sankari Satu:Utaretulehduksen hoito,HY 2008
Prof.Sankari Satu:Harvinaiset utaretulehduksen aiheuttajat
Heikkilä,Nousiainen,Pyörälä:Kallis utaretulehdus,maataloustieteenpäivät 2010
Thermo Scientific: PathoProof software

Päivitetty: 5.12.2022