Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Utaretulehdus-qPCR: 15 patogeenia + betalaktamaasigeeni

Utaretulehdukset aiheuttavat merkittäviä ansionmenetyksiä maidontuottajille, puhumattakaan lehmän kärsimyksestä. Ansionmenetysten kustannukset koostuvat pääsääntöisesti maidontuotannon- ja laadun laskemisesta hetkellisesti tai pidempiaikaisesti, eläinlääkärikäynneistä, lääkkeistä ja mahdollisesta ennenaikaisesta lehmän tuotannosta poistamisesta. Lisäksi alentunut maidonlaatu haittaa jalostusprosesseja meijereissä.

Utaretulehdukset jaetaan ns. kliinisiin tulehduksiin, joissa oireet ovat todettavissa esim. kuumeena, syömättömyytenä, maidon koostumuksen tai värin muutoksena, utareen kuumotuksena tai turvotuksena, sekä ns. subkliinisiin tulehduksiin, joissa oireita ei välttämättä voida havaita muuten kuin kohonneina solumäärinä maidossa. Mikäli maidossa todetaan yli 300 000 solua/ml ns. lettupannutestillä (CMT) tai mittaamalla maidon somaattisten solujen määrä (SCC), tulisi maidosta etsiä tulehdusta aiheuttavia bakteereita. Korkea solupitoisuus viittaa vahvasti utaretulehdukseen.

Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tarttuviin- ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Tarttuvat bakteerit leviävät yleensä lehmästä toiseen esimerkiksi lypsykoneen tai lypsäjän välityksellä tai puhdistuksissa käytettävien rättien kautta. Myös ns. valuttavat lehmät levittävät bakteereita parren kautta. Ympäristöstä tulevat bakteerit ovat lannassa ja navetassa eläviä bakteereja.

Yleisimmät tarttuvat bakteerit:

Koagulaasi negatiiviset stafylokokit (KNS), Stafylococcus aureus, Streptococcus agalactiae, Streptococcus dysgalactiae, Mycoplasma spp., Corynebacterium bovis.

Yleisimmät ympäristöperäiset patogeenit:

Escherichia coli, Klebsiella spp, jotkut koagulaasi negatiiviset (KNS) stafylokokit, Streptococcus uberis, Streptococcus dysgalactiae, Enterococcus spp, Serratia marcecens, Trueperella pygenes/ Peptoniphilus indolicus, Basillus spp, Prototheca spp, Hiivat.

Vastausaika:

Arkisin ennen klo 11.00 toimitetut näytteet vastataan samana päivänä klo 16.00 mennessä. Lauantaisin näytteiden tulee olla ennen klo 10 laboratoriossa, että ne vastataan samana päivänä.

Sopimusmaidontuottajien tunnuksilla tehdyiltä lähetteiltä tulokset toimitetaan myös tuottajien meijerikohtaisiin tuottajaportaaleihin, kun asiakastunnuksiin on lisätty tilan tuottajatunnus sekä meijerin hankintaosuuskunnan tunnus. Tuottajaportaaleista tulokset siirtyvät automaattisesti Nasevaan.

Näytetyyppi:

Maitoa vähintään 0,5 ml säilöntäaineellisessa näyteputkessa. Vedinkohtaiset näytteet tai tarvittaessa yhteisnäyte useammasta vetimestä. Ilman säilöntäainetta otetut näytteet tulee pakastaa ja lähettää kylmälähetyksenä. Lääkityksen jälkeen kontrollinäytteen voi ottaa 2 vk solutuksen loputtua.

Näytteenotto-ohje >>

Menetelmä:

qPCR 16-assay: yli 95 % yleisimmin utaretulehdusta aiheuttavista bakteereista:

  • Staphylococcus aureus
  • Enterococcus ssp. (sisältäen myös E. faecalis ja E. faecium)
  • Corynebacterium bovis
  • Stafylokokkien beta-laktamaasi geeni
  • Escherichia coli
  • Streptococcus dysgalactiae
  • Staphylococcus spp. (sis. S. aureus ja muut merkitsevät koagulaasinegatiiviset stafylokokit ns. KNS)
  • Streptococcus agalactiae
  • Streptococcus uberis
  • Klebsiella oxytoca ja/tai Klebsiella pneumoniae
  • Serratia marcescens
  • Arcanobacterium pyogenes ja/tai Peptoniphilus indolicus
  • Mycoplasma bovis
  • Mycoplasma ssp.
  • Hiiva
  • Prototheca spp.

Tulkinta:

Ilmoitetaan tunnistetut bakteerilajit. Mikäli näytteessä on useampaa bakteeria, ilmoitetaan myös niiden % -osuudet sekä Ct-arvot.

Bakteerimäärien tulkinta

(Thermo Fisher PathoProof Software v1.8.4):

Bakteeri Ct-arvo
+++
Ct-arvo
++
Ct-arvo
+
Ct-arvo
+/-
Ct-arvo
Ei löydöstä
A. pyogenes ja
P. indolicus
<24 2430 30.137 37.140
Betalaktamaasigeeni <25 2530 30.136 36.136.5 36.640
C. bovis <22 2228 28.137 37.140
E. coli <24 2434 34.137 37.140
Enterococcus sp. <24 2428 28.137 37.140
Klebsiella sp. <24 2432 32.137 37.140
KNS (Staph. sp.) <24 2431 31.134 34.136 36.140
M. alkalescens <21 2132 32.137 37.140
M. bovigenitalium <23 2334 34.137 37.140
Mycoplasma bovis <22 2232 32.137 37.140
M. californicum <24 2434 34.137 37.140
M. canadense <23 2333 33.137 37.140
Mycoplasma sp. <19 1929 29.137 37.140
Prototheca sp. <21 2131 31.137 37.140
Staph. aureus <24 2430 30.137 37.140
Str. agalactiae <24 2432 32.137 37.140
Str. dysgalactiae <22 2230 30.137 37.140
Str. uberis <17 1728 28.137 37.140
S. marcescens <23 2333 33.137 37.140
Hiiva <15 1525 25.137 37.140

Merkitseviksi on aina huomioitava Mycoplasma bovis ja Streptococcus agalactiae -positiivinen tulos riippumatta bakteerin määrästä.

Lähteet ja luettavaa:

ELL Hiitiö Heidi: Utaretulehdus lypsylehmillä-tuloksesta diagnoosiin-luento 21.10.2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/7_utaretulehdusten_pcr_diagnostiikka_h_hiitio_22.5.2013.pdf
ELL Hintukainen Joanna:Negatiiviset viljelytulokset lehmien utaretulehdusdiagnostiikassa-lisensiaattityö
Prof. Sankari Satu:Utaretulehduksen hoito,HY 2008
Prof.Sankari Satu:Harvinaiset utaretulehduksen aiheuttajat
Heikkilä,Nousiainen,Pyörälä:Kallis utaretulehdus,maataloustieteenpäivät 2010
Thermo Scientific: PathoProof software