Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Utaretulehdus
Utaretulehdukset aiheuttavat merkittäviä ansionmenetyksiä maidontuottajille, puhumattakaan lehmän kärsimyksestä. Ansionmenetysten kustannukset koostuvat pääsääntöisesti maidontuotannon ja -laadun laskemisesta hetkellisesti tai pidempiaikaisesti, eläinlääkärikäynneistä, lääkkeistä ja mahdollisesta ennenaikaisesta lehmän tuotannosta poistamisesta. Lisäksi alentunut maidonlaatu haittaa jalostusprosesseja meijereissä.
Utaretulehdukset jaetaan ns. kliinisiin tulehduksiin, joissa oireet ovat todettavissa esim. kuumeena, syömättömyytenä, maidon koostumuksen tai värin muutoksena, utareen kuumotuksena tai turvotuksena, sekä ns. subkliinisiin tulehduksiin, joissa oireita ei välttämättä voida havaita muuten kuin kohonneina solumäärinä maidossa. Mikäli maidossa todetaan yli 300 000 solua/ml ns. lettupannutestillä (CMT) tai mittaamalla maidon somaattisten solujen määrä (SCC), tulisi maidosta etsiä tulehdusta aiheuttavia bakteereita. Korkea solupitoisuus viittaa vahvasti utaretulehdukseen.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tarttuviin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Tarttuvat bakteerit leviävät yleensä lehmästä toiseen esimerkiksi lypsykoneen tai lypsäjän välityksellä tai puhdistuksissa käytettävien rättien kautta. Myös ns. valuttavat lehmät levittävät bakteereita parren kautta. Ympäristöstä tulevat bakteerit ovat lannassa ja navetassa eläviä bakteereja.
Utaretulehdusepäilyissä ensisijaisesti käytetty qPCR-menetelmä tunnistaa yleisimmät utaretulehduksen aiheuttajista, mutta toisinaan tulehdukselle ei löydy syytä PCR-tutkimuksessa tai lehmä ei vastaa hoitoon toivotulla tavalla. Tällaisissa tilanteissa suositellaan utaretulehdusviljelyä, jonka avulla pystytään tunnistamaan myös harvinaisempia utaretulehduksen aiheuttajia kuin qPCR:llä. Utaretulehdusviljelyn avulla voidaan myös tarvittaessa määrittää ko. patogeenille/patogeeneille antibioottiherkkyys (utaretulehdus, antibioottiherkkyys).
Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.
Tutkimusvaihtoehdot
- Utaretulehdus-qPCR: 15 patogeenia + beetalaktamaasigeeni
- Vastausaika: Arkisin ennen klo 11.00 toimitetut näytteet pyritään vastaamaan samana päivänä klo 16 mennessä. Lauantaisin näytteiden tulee olla ennen klo 10.00 laboratoriossa, että ne vastataan samana päivänä.
- Sopimusmeijereillä on erilaisia käytäntöjä tulosten siirtymisessä tuottajaportaaleihin ja niistä Nasevaan. Tarkempia tietoja tuottajat saavat omalta meijeriltään. Tulosten siirtämistä varten laboratorio tarvitsee asiakastietoihin tuottajatunnuksen ja meijerin hankintaosuuskunnan tunnuksen sekä lähetteelle eläimen korvanumeron (tankkimaidoille 0000).
- Näytetyyppi: Maito min. 0,5 ml säilöntäaineellisessa näyteputkessa. Näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk. Vedinkohtaiset näytteet tai tarvittaessa yhteisnäyte useammasta vetimestä. Lääkityksen jälkeen kontrollinäytteen voi ottaa 2 vk solutuksen loputtua. Näytteenotto-ohje >>
- Tutkimus tunnistaa
- Tarttuvat bakteerit
- Koagulaasinegatiivisia (KNS) stafylokokkilajeja
- Stafylococcus aureus
- Streptococcus agalactiae
- Streptococcus dysgalactiae
- Mycoplasma spp.
- Mycoplasma bovis
- Corynebacterium bovis
- Ympäristöperäiset patogeenit
- E. coli ja läheiset Shigella-lajit
- Klebsiella spp.
- Koagulaasinegatiivisia (KNS) stafylokokkilajeja
- Streptococcus uberis
- Streptococcus dysgalactiae
- Enterococcus spp.
- Trueperella pyogenes (Arcanobacter pyogenes)
- Pseudomonas aeruginosa
- Prototheca spp.
- Hiivat
- Tarttuvat bakteerit
- Menetelmä: qPCR
- Tulkinta: Ilmoitetaan tunnistetut bakteerilajit ja niiden Ct-arvot. Bakteerimäärien tulkintakaavio sivulla viimeisenä.
- Utaretulehdusviljely (1–4 vedintä)
- Vastausaika: 2–5 arkipäivää
- Näytetyyppi: Maito min. 0,5 ml vedinkohtaisesti steriiliin säilöntäaineettomaan putkeen. Näyte säilytetään viileässä ja toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Näyte säilyy jääkaapissa 3 vrk. Lähetetään kylmälähetyksenä. Näyte ei saa jäätyä.
- Menetelmä: Mikrobien viljely yleis- ja selektiivisillä elatusaineille, patogeenien tunnistus
- Virhelähteet:
- näyte putkessa, jossa mukana säilöntäainetta
- kontaminoitunut näyte tai runsas normaalifloora
- lääkitys
- näyte on otettu tai toimitettu väärin
- Riittämätön näytemäärä
- Huom. Laboratoriomme turvatason ja lainsäädännön mukaisesti voimme viljellä ja tunnistaa STM:n asetuksen 748/2020, biologinen tekijä luokitus 1–2 mukaisia bakteereja ja sieniä.
Bakteerimäärien tulkinta qPCR-tutkimuksessa
RealPCR MilQ-ID Cut-off Values:
Bakteeri | Ct-arvo +++ |
Ct-arvo ++ |
Ct-arvo + |
Trueperella pyogenes | <28 | 28–32 | 32–40 |
Beetalaktamaasigeeni | <26 | 26–31 | 31–36 |
C. bovis | <28 | 28–31 | 31–36 |
E. coli ja Shigella | <25 | 25–35 | 35–38 |
Enterococcus spp. | <24 | 24–30 | 30–36 |
Klebsiella spp. | <24 | 24–30 | 30–40 |
KNS (Staph. spp.) | <20 | 20–30 | 30–33 |
Mycoplasma bovis | <23 | 23–30 | 30–40 |
Mycoplasma spp. | <25 | 25–32 | 32–37 |
Prototheca spp. | <23 | 23–32 | 32–40 |
Staph. aureus | <25 | 25–30 | 30–40 |
Str. agalactiae | <26 | 26–34 | 34–40 |
Str. dysgalactiae | <25 | 25–34 | 34–40 |
Str. uberis | <26 | 26–34 | 34–39 |
Pseudomonas aeruginosa | <26 | 26–33 | 33–37 |
Hiiva | <24 | 24–32 | 32–35 |
Merkitseviksi on aina huomioitava Mycoplasma bovis ja Streptococcus agalactiae -positiivinen tulos riippumatta bakteerin määrästä.
Lähteet ja luettavaa:
ELL Hiitiö Heidi: Utaretulehdus lypsylehmillä-tuloksesta diagnoosiin-luento 21.10.2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/7_utaretulehdusten_pcr_diagnostiikka_h_hiitio_22.5.2013.pdf
ELL Hintukainen Joanna:Negatiiviset viljelytulokset lehmien utaretulehdusdiagnostiikassa-lisensiaattityö
Prof. Sankari Satu:Utaretulehduksen hoito, HY 2008
Prof.Sankari Satu:Harvinaiset utaretulehduksen aiheuttajat
Heikkilä,Nousiainen,Pyörälä:Kallis utaretulehdus, maataloustieteenpäivät 2010
Päivitetty: 23.1.2025