Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
T3 (Trijodityroniini) (S)
Trijodityroniini (T3) on tutumman tyroksiinin (T4) biologisesti aktiivinen muoto. Kun yksi tyroksiinin neljästä jodiatomista poistetaan, muodostuu aktiivinen T3-hormoni. Se säätelee lähes täysin elimistön perusaineenvaihdunnan tasoa, ja siten energiankulutusta ja -tarvetta. Se vaikuttaa myös mm. kasvuun, sydämen sykkeeseen ja kehon lämpötilaan.
Esimerkiksi koirilla, jyrsijöillä ja ihmisillä jopa 20 % verenkierrossa olevasta T3:sta on muokattu T3 muotoon jo kilpirauhasessa. Toisilla lajeilla – kuten kissoilla, naudoilla, vuohilla ja lampailla – muokkaaminen tapahtuu lähes täysin muissa kudoksissa. T3:n pitoisuus verenkierrossa on huomattavasti pienempi kuin T4:n. Normaalisti T3:n osuus on vain noin 5 % kokonaiskilpirauhashormonien määrästä.
T3-määritystä voidaan käyttää varmistamaan epäselviä T4- ja TSH-tuloksia. Esimerkikisi kissalla yhdenaikaisesti koholla olevat T4 ja T3 ovat varma hypertyreoosin merkki. Etenkin hypotyreoosissa T3:n pitoisuuden muutoksen suuruus korreloi usein T4:a paremmin sairauden vakavuuteen. Tämä on ymmärrettävää sen voimakkaamman biologisen aktiivisuuden vuoksi. Toisaalta T3 reagoi myös herkemmin ei-kilpirauhasperäisiin sairauksiin, joiden vuoksi kilpirauhashormonien pitoisuudet ovat normaalia pienempiä ilman vajaatoiminnan kliinisiä oireita (ns. sick euthyroid syndrome). Siksi pienehkö T4- mutta alle viitearvon oleva T3-pitoisuus voi olla merkki muusta kuin aivolisäke-kilpirauhas-akselin vakavasta sairaudesta. Esimerkiksi maksa-, munuais- tai sydänperäiset sairaudet, diabetes ja voimakkaat tulehdukset voivat pienentää sekä T4-, mutta etenkin T3-pitoisuutta.
Kuten kaikkien kilpirauhasmarkkereiden kohdalla, on hyvä muistaa kortikosteroidi- ja sulfalääkkeiden pienentävä vaikutus T3-pitoisuuteen sekä mahdollisten T3-autovasta-aineiden tulosta huomattavastikin vääristävä vaikutus. T3 toimii muiden kilpirauhastutkimusten lisänä vahvistamassa diagnoosia, ja se tuleekin aina tulkita yhdessä muiden laboratoriotulosten ja kliinisten oireiden kanssa.
Vastausaika:
2 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
Näytetyyppi:
Seerumi 0,5 ml. Näyte säilyy 7 vrk jääkaappilämpötilassa ja 2 kk pakastettuna (-20°C). Vähäinen lipemia ja hemolyysi eivät häiritse määritystä.
Menetelmä:
CLIA
Viitearvot:
- koira 0,31–3,07 nmol/l
Tulkinta
Pienentyneet pitoisuudet
- hypotyreoosi (kts. T4 ja T4-vapaa)
- ei-kilpirauhasperäinen sairaus, esim.
- maksan sairaudet
- munuaissairaudet
- diabetes
- sydämen vajaatoiminta
- infektiot
- lääkeaineet
- sulfapohjaiset antibiootit
- kortikosteroidit
Suurentuneet pitoisuudet
- hypertyreoosi (kts. T4 ja T4-vapaa)
Lähteet:
Peterson ME, Melián C, Nichols R. Measurement of serum concentrations of free thyroxine, total thyroxine, and total triiodothyronine in cats with hyperthyroidism and cats with nonthyroidal disease. J Am Vet Med Assoc. 2001, 15;218(4):529-36.
Kantrowitz LB, Peterson ME, Melián C, Nichols R. Serum total thyroxine, total triiodothyronine, free thyroxine, and thyrotropin concentrations in dogs with nonthyroidal disease. J Am Vet Med Assoc. 2001, 15;219(6):765-9.
Peterson ME, Melián C, Nichols R. Measurement of serum total thyroxine, triiodothyronine, free thyroxine, and thyrotropin concentrations for diagnosis of hypothyroidism in dogs. J Am Vet Med Assoc. 1997, 1;211(11):1396-402.
Peterson ME. Diagnostic tests for hyperthyroidism in cats. Clin Tech Small Anim Pract. 2006; 21(1):2-9.
Päivitetty: 31.3.2025
