Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Haemonchus contortus (iso juoksutusmahamato) (qPCR) (F)
Käy lajeille: lammas, vuohi, nauta
Sisäloiset aiheuttavat suuria tappioita lammas- ja vuohikasvatuksessa hidastaen eläinten kasvua. Vakavissa tapauksissa sisäloisinfektiot voivat johtaa jopa eläimen kuolemaan. Suomessa ongelmia aiheuttavat erityisesti maha-ja suolistomadot. Näistä merkityksellisimpiä suolistoloisia ovat trichostrongylidit, cooperia, ostertagia, nematodirus ja haemonchus.
H. contortus ei nykykäsityksen mukaan voi selviytyä laitumella Suomen talvessa, vaan se talvehtii eläimissä, jotka ovat infektoituneet edellisenä kesänä laitumella. Juoksutusmahamato elää nimensä mukaisesti juoksutusmahassa imien verta sen limakalvoilta. Se pyrkii varmistamaan elinkiertonsa tuottamalla erittäin runsaasti munia, jotka kontaminoivat laitumia. Loinen aktivoituu alkukeväästä sairastuttaen vastustuskyvyltään heikentyneitä eläimiä, erityisesti nuoria tai kroonisesti sairaita uuhia. Voimakas infektio voi johtaa kuolemaan.
Haemonchus-loisen esiintyvyydestä ei ole kattavaa tuoretta tutkimusta Suomesta. Ruokavirastoon ruumiinavaukseen toimitetuilta lampailta, joita oli 146 kpl vuonna 2016, todettiin H. contortus infektio 11 lampaalla.
Perinteisellä McMaster-madonmunalaskennalla ei kyetä varmuudella erottamaan Haemonchus spp. munia muista Trichostrongyloidea-tyyppisistä madonmunista. Haemonchus-tartunta voidaan todeta ulostenäytteestä qPCR-menetelmällä tai PNA-värjäyksellä. qPCR tunnistaa ulosteesta selkeästi pienemmän määrän Haemoncus-munia kuin värjäys. Molemmat menetelmät tunnistavat lajit H. contortus ja H. placei, mutta eivät pysty erottelemaan niitä toisistaan. Kyseiset loislajit ovat lähisukulaisia, ja voivat myös risteytyä keskenään. Suomesta tunnetaan vain H. contortus infektioita, mutta kansainvälisesti lampaiden ongelmana on pidetty lähinnä H. contortusta ja nautojen ongelmana H. placeita. Sekainfektiot ovat kuitenkin mahdollisia niin lampailla, naudoilla kuin vuohillakin.
Oireet: laihtumista, anemiaa, apaattisuutta. Tyypillisiä näkyviä oireita ovat leuan alle tuleva turvotus, sekä anemian aiheuttama sidekalvojen vaaleus.
Vastausaika:
1–4 arkipäivää
Näytetyyppi:
Ulostenäyte. Tarvittaessa tutkimukseen voidaan yhdistää 5 eläintä samasta ryhmästä. Näyte säilyy huoneenlämmössä vakuumiin/anaerobisesti pakattuna 7 vrk ja jääkaapissa 7 vrk.
Menetelmä:
qPCR.
Tulkinta:
pos/neg
Lähteet:
Kiimamaa R. Lampaiden Haemonchus contortus Suomessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135561/Lampaiden%20Haemonchus%20contortus%20Suomessa.pdf?sequence=3. Viitattu: 29.5.2019
Lammasmaailma, 21.2.2017. MITEN ISO JUOKSUTUSMAHAMATO (HAEMONCHUS CONTORTUS) POIKKEAA MUISTA LAMPAAN SUKKULAMADOISTA? Saatavilla: http://www.lammasmaailma.fi/2017/02/miten-iso-juoksutusmahamato-haemonchus-contortus-poikkeaa-muista-lampaan-sukkulamadoista/. Viitattu: 29.5.2019
Manninen, S. M., & Oksanen, A. (2010). Haemonchosis in a sheep flock in North Finland. Acta Veterinaria Scandinavica, 52(Suppl 1), S19. doi:10.1186/1751-0147-52-S1-S19
Santos M, Amarante M, Amarante, A.F.T. (2018). Establishment of co-infection and hybridization of Haemonchus contortus and Haemonchus placei in sheep. Journal of Helminthology. 1-7. 10.1017/S0022149X18000743.
Chaudhry U, Redman E, Abbas M, Raman, M, Ashraf K, Gilleard J. (2014). Genetic evidence for hybridization between Haemonchus contortus and Haemonchus placei in natural field populations and its implications for interspecies transmission of anthelmintic resistance. International Journal for Parasitology. 45. 10.1016/j.ijpara.2014.09.002.
Päivitetty: 3.5.2022
