Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Gram-värjäys
Perusvärjäys, jolla tunnistetaan morfologialtaan Gram-positiiviset ja Gram-negatiiviset bakteerit, myös kuraruven aiheuttaja Dermatophilus congolensis. Parhaiten mikroskopoimalla tehty tunnistus onnistuu akuutissa tilassa olevasta ruvesta, sillä kroonisessa vaiheessa bakteerien määrä infektioalueella pienenee, ja tyypillisten rakenteiden löytäminen näytteestä voi olla mahdotonta. Hiivasienet voidaan myös alustavasti tunnistaa Gram-värjäyksen avulla.
Vastausaika:
1–2 arkipäivää
Näytetyyppi:
Suora Gram-värjäys sopii korvanäytteiden, eritteiden, haavojen ja paiseiden tarkasteluun. Myös kontrollinäytteenä esimerkiksi hiivasienen aiheuttaman korvatulehduksen hoidon jälkeen. Näyte otetaan puhtaalla pumpulitikulla ja levitetään suoraan objektilasille. Lasi kuivataan ja siihen merkitään potilaan nimi, muut tunnistetiedot ja näytteenottokohta, mikäli samasta eläimestä otetaan useampia näytteitä. Nestemäinen erite voidaan ottaa sellaisenaan steriiliin putkeen ja lähettää huoneenlämpöisenä laboratorioon. Kurarupiepäilyssä levitys tehdään hankaamalla ruven kosteaa alapintaa lasia vasten. Tarvittaessa rupea voi kostuttaa saliinilla. Lasille voi myös levittää eritettä tai kudosta ruven alta.
Näyte säilyy huoneenlämmössä 7 vrk. Suositellaan säilytystä huoneenlämmössä, ettei lasille tiivisty kosteutta.
Menetelmä:
Gram-värjäys ja värjätyn näytteen mikroskopointi
Tulkinta:
Näytteestä tunnistetaan Gram-positiiviset ja -negatiiviset kokki- ja sauvabakteerit, hiivasienet, sekä mahdolliset muut värjäyksessä ilmenevät solut ja havainnot.
Virhelähteet:
- Ympäristöstä kontaminoitunut näyte
- Hyvin veristä näytettä on vaikea tutkia
- Riittämätön näytemäärä
Lähteet:
Markey B, Leonard F, Archambault M, Cullinane A, Maguire D. 2013. Clinical Veterinary Microbiology, 2nd Edition.
Päivitetty: 13.9.2024
