Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Dirofilaria immitis (amerikkalainen sydänmato)
Amerikkalaista sydänmatoa esiintyy Etelä-Euroopan maista Portugalissa, Espanjassa, Etelä-Ranskassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Tsekissä, Turkissa ja Unkarissa. Lisäksi sitä esiintyy Venäjällä, Intiassa, Japanissa, Australiassa ja Amerikassa. Loinen tarttuu hyttysten välityksellä ja infektoi pääasiassa koiria. Se voi aiheuttaa oireita myös kissoille, ja sen on todettu tarttuvan myös mm. kettuihin, susiin, fretteihin ja hevosiin. Se voi tarttua myös ihmiseen, mutta ihmisessä se ei pysty lisääntymään, eikä yleensä aiheuta oireita.
Infektio voidaan todeta verinäytteestä tunnistamalla mikrofilarioiden DNA:ta (PCR) tai osoittamalla näytteestä vasta-aineita tai aikuisen loisen pinta-antigeenia. Koiralla antigeenin tunnistava tutkimus kannattaa tehdä aikaisintaan 5 kk mahdollisen infektoitumisen jälkeen. Mikrofilarioita voidaan todeta verenkierrossa aikaisintaan 6 kk infektoitumisen jälkeen (PCR). Kissalla mikrofilarioiden määrä on verenkierrossa usein niin vähäinen, ettei niitä pystytä verinäytteestä toteamaan.
Koiralla prepatenssiaika eli aika infektiosta mikrofilarioiden vapautumiseen verenkiertoon on 4–6 kk, jonka jälkeen loinen elää ja lisääntyy elimistössä useita vuosia. Heikko infektio on usein oireeton. Voimakkaammassa infektiossa oireet alkavat 5–7 kk infektoitumisen jälkeen. Oireita ovat mm. yleiskunnon heikkeneminen, hengenahdistus ja yskä. Kroonisessa vaiheessa oireina ilmenee myös takykardiaa ja hengästymistä. Noin 20 % infektion saaneista koirista sairastuu niin kutsuttuun Caval-syndroomaan, jolle ovat tyypillisiä muun muassa shokkioireet, suonensisäinen hemolyysi, laajentunut maksa sekä sydämen sivuäänet. Laboratoriokokeissa voidaan todeta regeneratiivinen anemia, kohonneet seerumin/plasman ASAT-, ALAT-, AFOS-, bilirubiini- ja urea-pitoisuudet. Myös virtsan hemoglobiini- ja bilirubiinipitoisuudet nousevat.
Hoidon onnistumista suositellaan kontrolloimaan 6 kk hoidon jälkeen tutkimalla sekä PCR (mikrofilariat) että ELISA tai pikatesti (aikuisten loisten pinta-antigeeni). Molempien tutkimusten käyttämistä suositellaan, koska vaikka hoito olisikin tehonnut aikuisiin loisiin, voivat henkiin jääneet mikrofilariat infektoida potilaan uudelleen.
Kissalla prepatenssiaika on n. 8 kk. Infektio on usein oireeton, ennen kuin aikuiset loiset kehittyvät sydämeen. Kissoissa loinen lisääntyy eli tuottaa mikrofilarioita harvemmin kuin koirissa. Verenkierrossa aikuiset loiset aiheuttavat yskää, takykardiaa ja hengästymistä. Vasta-ainepohjaiset testit voivat antaa positiivisen tuloksen myös kissoille, joilla on infektio, joka ei koskaan aiheuttaisi mitään oireita.
Veren antigeenitesteissä esiintyy ajoittain väärin negatiivisia tuloksia, vaikka infektio olisikin olemassa. Syynä voivat olla immuunikompleksit, joissa sydänmatoantigeeni on sitoutuneena vasta-aineisiin ja jää siten piiloon testissä. Näytteen lämmityksellä pyritään poistamaan näitä näytteessä mahdollisesti esiintyviä immuunikomplekseja, jotka voivat häiritä antigeenin havaitsemista sydänmatotesteissä. Lämmittämistä ei suositella ensisijaiseksi valinnaksi, vaan tilanteisiin joissa kliininen epäily on vahva, mutta antigeenitulos on negatiivinen.
Tutkimusta näytteen lämmittämisen jälkeen suositellaan muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Epäily infektiosta, vaikka antigeenitesti olisi negatiivinen (esim. kliininen kuva tai muut tutkimustulokset viittaavat sydänmatoon)
- Jos eläimellä on ollut kroonista tulehdusta, on käytetty sydänmatolääkitystä tai on havaittu mikrofilarioita (nämä voivat edistää immuunikompleksien muodostumista)
- Eläin on peräisin sydänmatoendeemiseltä alueelta ja eläimellä on puutteellinen lääkityshistoria sydänmatoinfektion ennaltaehkäisemiseksi
Tutkimusvaihtoehdot:
- Mikrofilaria – lajitunnistus ja erottelu (koira, kissa) (PCR): D. immitis DNA, D. repens DNA, A. reconditum DNA, A. dracunculoides DNA
- Koira, kissa
- Vastausaika: 3–4 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Menetelmä: Real-time PCR. Tunnistaa ja erottelee lajit Dirofilaria immitis (amerikkalainen sydänmato), Dirofilaria repens, Acanthocheilonema reconditum ja Acanthocheilonema dracunculoides
- Näytetyyppi: EDTA-kokoveri 1 ml. Näyte säilyy jääkaapissa 10 vrk.
- Tulkinta: pos/neg
- Dirofilaria immitis ab (amerikkalainen sydänmato) (immunokromatografia)
- Kissa
- Vastausaika: 2–3 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Menetelmä: Immunokromatografia
- Näytetyyppi: Seerumi, li-hepariini- tai EDTA-plasma 1 ml
- Tulkinta: pos/neg
- Dirofilaria immitis makrofilaria ag (amerikkalainen sydänmato) (immunomääritys, näytteen lämmittämisen jälkeen)
- Vastausaika: 3–4 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Menetelmä: Immunomääritys (näytteen lämmittämisen jälkeen)
- Näytetyyppi: Seerumi, li-hepariini- tai EDTA-plasma 1 ml
- Tulkinta: pos/neg
- Vektorivälitteiset (4Dx) (koira, kissa): Dirofilaria immitis (amerikkalainen sydänmato) ag, Ehrlichia spp ab, Borrelia ab, Anaplasma spp ab (IDEXX SNAP™)
- Koira, kissa
- Vastausaika: 1 arkipäivä
- Menetelmä: Pikatesti SNAP 4Dx Plus
- Näytetyyppi: Seerumi, li-hepariiniplasma, EDTA-plasma, li-hepariini-kokoveri tai EDTA-kokoveri 0,3 ml
- Tulkinta: pos/neg
Lähteet:
ESCCAP, European Scientific Counsel Companion Animal Parasites. Endoparasites. Saatavilla: https://www.esccap.org/parasites/Endoparasites/1/#p17. Viitattu: 20.7.2018.
American Heartworm Society. American Heartworm Society Guidelines. Saatavilla: https://www.heartwormsociety.org/veterinary-resources/american-heartworm-society-guidelines. Viitattu 30.12.2025.
American Heartworm Society. Is it Negative or Not? The Role of Heat Pretreatment in Heartworm Testing. Saatavilla: https://www.heartwormsociety.org/resources/65-clinical-faqs/483-is-it-negative-or-not-the-role-of-heat-pretreatment-in-heartworm-testing. Viitattu 30.12.2025.
Päivitetty: 9.1.2026
