Laboratoriokäsikirja
Kliininen kemia
Urea (S/HP)
Urea on typpi- eli proteiiniaineenvaihdunnan lopputuote, joka syntyy maksassa ns. ureakierrossa. Ureakierron kapasiteetti on hyvin suuri eikä se saturoidu välttämättä vaikeissakaan maksataudeissa. Urea eritetään lähes kokonaan munuaisissa, jossa se ensin suodattuu glomerulusten läpi ja kierrätetään osittain takaisin tubuluksissa. Pieni osa erittyy ihon ja ruoansulatuskanavan kautta.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
Seerumi tai Li-hepariiniplasma 0,3 ml. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä ja jääkaapissa 7 vrk ja pakastettuna -20 °C vähintään 3 kk. Ikteria häiritsee määritystä. Lievä hemolyysi tai lipemia eivät häiritse määritystä.
Menetelmä:
Fotometrinen määritys (NIST).
Viitearvot:
- koira 1,5–9,0 mmol/l
- kissa 4,0–15,0 mmol/l
- hevonen 3,3–7,8 mmol/l
- nauta 1,4–6,5 mmol/l
Tulkinta:
Suurentuneet pitoisuudet
- eritys virtsaan on pienentynyt
- hypovolemia
- dehydraatio
- sokki
- sydämen vajaatoiminta
- virtsatietukos
- virtsan erittymien epänormaalisti
- trauma virtsateissä
- neoplasia
- munuaisten tulehdustila
- amyloidoosi
- toksinen nefroosi
- munuaisiskemia
- munuaisten kasvaimet
- lisääntynyt urean ja kreatiniinin tuotto
- proteiinien runsas saanti ravinnosta
- elimistön proteiinien katabolia
Pienentyneet pitoisuudet
- maksan ureasynteesi on heikentynyt
- maksasairaudet
- maksashuntti
- urean eritys munuaisista on lisääntynyt
- glukosuria
- diabetes insipudus (vesitystauti)
Lähteet:
Risk factors in dogs and cats for development of chronic kidney disease. N.C. Finch, H.M. Syme, and J. Elliott. J Vet Intern Med. 2016; 30: 602–610.
Lue lisää liitteistä:
Päivitetty: 28.4.2022
