Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
T4 (tyroksiini, kokonais) (S/HP)
Tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3) säätelevät elimistön aineenvaihdunnan nopeutta. Verenkierrossa ne esiintyvät suurimmaksi osaksi proteiineihin sitoutuneena, vain pieni osa on vapaana. Hypotyreoosi voi aiheutua joko kilpirauhasen tai aivolisäkkeen toimintahäiriöistä.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
Seerumi tai Li-hepariiniplasma 0,5 ml. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä 2 vrk, jääkaapissa 7 vrk ja pakastettuna -20 °C 30 vrk. Lievä lipemia, ikteria ja hemolyysi eivät häiritse määritystä. Post-pill -näytteenotto 4–6 h kuluttua lääkityksestä.
Menetelmä:
Immunoluminometrinen määritys
Viitearvot:
- koira 13,0–51,5 nmol/l
- T4/TSH-suhde: > 30
- kissa 10,0–60,0 nmol/l
- hevonen 12,9–48,9 nmol/l
Kissalla viitearvoissa oleva tulos ei sulje pois hypertyreoosin mahdollisuutta. Viitearvovälin yläosa on niin sanottua harmaata aluetta, jonne sijoittuu niin terveiden kuin sairaidenkin kissojen tuloksia. Mikäli kissalla on selkeät oireet ja/tai se on yli 10 vuotta, suositellaan diagnoosin vahvistamiseksi T4-v mittausta.
Tulkinta:
Pienentyneet pitoisuudet (hypotyreoosi)
- primäärinen eli kilpirauhasperäinen hypotyreoosi
- lymfosyyttinen tyreodiitti
- kilpirauhasen idiopaattinen atrofia
- sekundäärinen hypotyreoosi
- tyreotropiinin puute (johtaa vähitellen kilpirauhasen atrofiaan)
- synnynnäiset häiriöt aivolisäkkeen toiminnassa
- kasvaimen aiheuttama toiminnallinen häiriö
- tertiäärinen hypotyreoosi
- TSH:n erittymistä säätelevän tyreotropiinia vapauttavan hormonin (TRH; thyreotropine releasing hormone) puutos (aiheuttaa ensin TSH:n ja lopulta T4:n erityksen vähenemisen)
- hypotalamuksen synnynnäinen puutos TRH:n erityksessä
- hypotalamuksen toiminnan häiriö esim. kasvaimen vuoksi.
- lääkeaineet, mm. kortisonilääkitys laskee pitoisuutta
Suurentuneet pitoisuudet (hypertyreoosi)
- primäärinen eli kilpirauhasperäinen hypertyreoosi
- kilpirauhasen (hyvänlaatuiset) kasvaimet
- TSH-reseptorin mutaatio
- sekundäärinen hypertyreoosi
- ruokavalio
- vähäinen jodin ja seleenin saanti
- ympäristötekijät
- esim. ympäristömyrkyt ja teolliset kemikaalit
- kilpirauhasen vajaatoiminnan liiallinen lääkitys
Lähteet:
Antibody interference in thyroid assays: a potential for clinical misinformation. Despres N, Grant AM. Clin Chem. 1998; 44:3, 440–454.
Clinical endocrinology for the practising veterinary surgeon: canine hypothyroidism. Mooney CT. Irish Vet J. 2003; 56 (5).
Obesity increases free thyroxine proportionally to nonesterified fatty acid concentrations in adult neutered female cats. D C Ferguson, Z Caffall, M Hoenig. J Endocrin. 2007; 194, 267–273.
Thyroid hormone levels in thoroughbred mares and their foals at parturition. Messer NT, Riddle WT, Traub-Dargatz JL, Dargatz DA, Refsal KJ, Thompson DL. AAEP Proceedings. 1998; 44.
Serum total thyroxine, total triiodothyronine, free thyroxine, and thyrotropin concentrations in dogs with nonthyroidal disease. Kantrowitz LB, Peterson ME, Melian C, Nichols R. JAVMA. 2001; 219(6).
Influence of various medications on canine thyroid function. Compendium / VetFolio. 2002; 24 (7).
J Nix, DVM Candidate, S Olin, DVM, DACVIM (SAIM), University of Tennessee. Diagnosing Feline Hyperthyroidism. Cliniciansbrief.com. November 2016. (https://www.cliniciansbrief.
Lue lisää liitteistä:
Päivitetty: 7.9.2022
