Laboratoriokäsikirja

Hae tutkimusryhmittäin

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Retikulosyytit (kissa, koira) (B)

Retikulosyytit ovat punasolujen epäkypsiä muotoja, joita vapautuu verenkiertoon luuytimestä. Verenkiertoon vapautuva retikulosyyttimäärä vastaa yleensä pernan ja maksan verenkierrosta poistamia punasoluja. Kun elimistön punasolumäärä laskee, esimerkiksi verenvuodon tai hemolyysin seurauksena, punasolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy, jolloin myös retikulosyyttejä vapautuu enemmän verenkiertoon. Retikulosyyttien osuuden kasvaminen viittaa kiihtyneeseen erytropoieesiin. Laskemalla retikulosyyttien kokonaismäärä voidaan arvioida em. tautitiloja.

Kissoilla tavataan retikulosyyteistä kahta muotoa, ns. punktaatti- ja aggregaattiretikulosyyttejä. Aggregaattiretikulosyytit ovat varhaisempia punasoluja kuin punktaattisolut. Aggregaattisolut muuntuvat punktaattisoluiksi verenkierrossa 12–24 tunnissa. Punktaattisolut säilyvät verenkierrossa 7–12 vrk. Hematologian analysaattori tunnistaa pääasiallisesti vain aggregaattimuotoiset retikulosyytit.

Koirilla kaikki punasolut, jotka sisältävät RNA:ta tulkitaan retikulosyyteiksi. Normaalisti koirilla on retikulosyyttejä 0–1,5 % punasoluista. Retikulosytoosista puhutaan, kun retikulosyyttien osuus nousee yli 1,5 %. Mikäli aneemisella koiralla ei ole retikulosytoosia, on anemia joko ei-regeneratiivinen tai puhkeamista on liian vähän aikaa (2–3 päivää). Mikäli aneemisella koiralla todetaan retikulosytoosi, on harkittava onko kohonnut prosenttiosuus seurausta lisääntyneestä erytropoieesista.

Mikäli luuydin tuottaa retikulosyyttejä, on anemia ns. regeneratiivinen. Mikäli aneemisella eläimellä ei todeta retikulosyyttejä, on tila ns. non-regeneratiivinen, jolloin luuydin ei tuota uusia punasoluja.

Mikäli kissalla on normaali hematokriitti, voi aggregaattisoluja löytyä verenkierrosta vain muutamia kappaleita. Ei-aneemisella kissalla on vain 0–1 % aggregaattisoluja, mutta ns. punktaatteja voi olla jopa 10 %. Lievässä tai huomattavassa anemiassa terveen kissan luuydin lisää punasolutuotantoaan, joka näkyy aggregaattisolujen lisääntymisenä. Lievissä anemioissa aggregaattisolujen lisääntymistä ei kuitenkaan välttämättä voida havaita.

Vastausaika:

Näytteensaapumispäivänä.

Näytetyyppi:

EDTA-kokoverta vähintään 0.5 ml. Hemolyysi vaikuttaa tuloksiin. Näyte säilyy huoneenlämmössä 2 vrk ja jääkaapissa 3 vrk. Yli 3 vrk vanhojen näytteiden tulokset ovat suuntaa-antavia.

Menetelmä:

Virtaussytometriaan perustuva automaattinen hematologian analysaattori.

Viitearvot:

  • kissa
    • 0,1–0,7 %
    • 9–61 E9/l
  • koira
    • 0,2–1,5 %
    • 11–92 E9/l

Ohjeellinen kaavio regeneratiivisen anemian arviointiin:

KISSA          Retikulosyytit (%)    Retikulosyytit (E9/l)

  • terve                   < 1                               < 60
  • lievä                    1.0–2.5                      80
  • kohtalainen       2.5–5.0                     100
  • huomattava       ≥ 5.0                          ≥ 200

KOIRA          Retikulosyytit (E9/l)

  • terve                 < 95
  • lievä                 100
  • kohtalainen    300
  • huomattava    ≥ 500

Lähteet:

Harvey J W, 2012: Veterinary Hematology: A Diagnostic Guide and Color Atlas. Elsevier Health Sciences. Cowgill ES, Neel JA, Grindem CB. 2003. Clinical application of reticulocyte count in dogs and cats. VetClinSmallAnim, 33;1223-1244.
eClinPath, Cornell University College of Veterinary Medicine. http://www.merckmanuals.com/vet/circulatory_system/anemia/overview_of_anemia.html

Päivitetty: 28.4.2022