Laboratoriokäsikirja
Bakteriologia/sienet
Pälvisilsa l. Trichophyton verrucosum (qPCR-tunnistus, viljely)
Pälvisilsaa esiintyy yleisimmin naudoilla, mutta se voi myös infektoida muita kotieläimiä sekä ihmistä. Pälvisilsa luokitellaankin zoonoosiksi. Vuosittain Suomessa todetaan uusia tapauksia 20–30 uudella tilalla.
Pälvisilsa tarttuu suoraan kosketustartuntana eläimestä toiseen, mutta se voi levitä myös eläinten elinympäristöstä työvälineiden ja vaatteiden välityksellä sekä pölynä ilman kautta. Suurin riski leviämiselle muodostuu eläinkaupan ja eläinten siirtämisen kautta. Kaikki aiemmin infektoitumattomat eläimet voivat sairastua.
Sienen itiöt säilyvät navettaympäristössä useita vuosia. Kuivissa olosuhteissa jopa 10 vuotta. Nauta itse voi levittää tautia vielä puoli vuotta oireiden häviämisen jälkeenkin. Myös oireettomat/rokotetut eläimet voivat kantaa itiöitä karvapeitteessään. Infektio voikin puhjeta tilalle tulleissa uusissa eläimissä. Itämisaika infektiolle on 1–4 viikkoa. Pälvisilsa on yleensä itsestään ohimenevä sairaus, jonka pitäisi parantua immuunivasteen kehittyessä itsestään 1–4 kuukauden kuluessa, mutta se voi myös kestää pidempään. Oikea hoito nopeuttaa paranemista. Kerran infektoituneet eläimet eivät yleensä sairastu uudelleen (pysyvä immuniteetti), mutta niiden kohdalla on huomioitava mahdollinen oireeton kantajuus.
Pälvisilsa näkyy iholla pyöreinä (yleensä halkaisija 3–5 cm), kohollaan olevina, reunoiltaan leviävinä karvattomina läiskinä, jotka ajan mittaa muuttuvat harmaiksi ja panssarimaisiksi. Laikut eivät itsessään kutia mikäli vaurion myötä ihoon ei ole päässyt muuta infektiota.
Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.
Vastausaika:
3 viikkoa. Positiivinen tulos voidaan saada jo 1–7 vrk kuluessa, suoraan näytteestä tehdystä PCR-tutkimuksesta. PCR-tuloksen ollessa negatiivinen, viljelyä jatketaan aina 3 viikkoa.
Näytetyyppi:
Infektoitunut kohta voidaan puhdistaa pyyhkimällä alkoholipitoisella liuoksella, jonka annetaan kuivua. Sen jälkeen ihosta raaputetaan ”hilsettä” vaurion reunoilta puhtaaseen putkeen/purkkiin/kirjekuoreen. Vauriokohtaa voi lisäksi harjata kauppapuhtaalla hammasharjalla, harja suljetaan kirjekuoreen. Näyte säilyy huoneenlämmössä ja jääkaapissa vähintään 7 vrk.
HUOM! Älä laita lähetettä näytteen kanssa samaan kirjekuoreen.
Menetelmä:
Sieniviljely ja PCR. Näytteestä tehdään viljelyn lisäksi myös suora PCR-tutkimus. Tällöin positiivinen tulos voidaan saada jo muutaman päivän kuluessa. Suoran PCR-tuloksen ollessa negatiivinen viljelyä jatketaan kuitenkin aina vähintään 3 viikkoa.
Tulkinta:
pos/neg
Hoito:
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry: http://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/nautojen_tarttuvat_taudit/palvisilsa
Lähteet:
S Pyörälä, T Tiihonen. Nautojen sairaudet. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimateriaalia 6, 2005.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry (18.10.2012): http://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/nautojen_tarttuvat_taudit/palvisilsa
EVIRA (18.10.2012): http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_rokotteet/nautarokotteet/
The University of Adelaide, Mycology online (18.10.2012): http://www.mycology.adelaide.edu.au/Fungal_Descriptions/Dermatophytes/Trichophyton/verrucosum.html
Päivitetty: 20.4.2024