Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Nautojen geneettiset testit
CA (Contractural Arachnodactyly)
CA on angus-rotuisilla naudoilla autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena periytyvä sairaus, joka vähentää lihasten sidekudoksen elastisuutta, minkä seurauksena vasikoilla on kyyry selkä ja jäykät takapolvet sekä kintereet. Lisäksi esiintyy vuohisnivelten epämuodostumia. Vasikat ovat muuten normaaleja ja oireet helpottavat iän myötä, joten sairaus voi jäädä havaitsematta. Sairaiden eläinten lihaskehitys on kuitenkin puutteellista ja selkäranka sekä nivelvaivat yleisiä.
CCS/AM (Curly Calf -Syndrooma)
CSS eli AM (Arthrogryposis multiplex) sairaudesta kärsivät vasikat syntyvät yleensä kuolleina. Vasikoiden lihakset ovat hermostotoiminnan puuttumisen vuoksi kehittymättömät, nivelet voimakkaasti koukussa ja selkärangassa on usein skolioosia. Sairaus periytyy autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena angus-rotuisilla naudoilla.
DD (Developmental Duplication)
DD aiheuttaa ylimääräisten raajojen kasvua niskan ja lapojen alueelle, mikä aiheuttaa ongelmia poikimisessa, mikäli sikiö ei abortoidu jo alkutiineydessä. Synnytyksen onnistuessa vasikat voivat kasvaa normaalisti, mikäli ylimääräiset raajat poistetaan kirurgisesti. Sairaus periytyy autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena angus-rotuisilla naudoilla.
Freemartin-vasikka (kaksosvasikan hedelmällisyys)
Sekakaksosena syntyneistä lehmävasikoista 90–97 % tavataan feemartinismista johtuvaa hedelmättömyyttä. Y-kromosomin DNA:a sekä sonnivasikan kehittymistä ohjaavia sukupuolihormoneja pääsee lehmävasikan verenkiertoon kaksosten yhteisen istukan kautta, mikä aiheuttaa lisääntymiselimistön kehityshäiriöitä ja johtaa sitä kautta lehmän hedelmättömyyteen. Sonnivasikassa ei yleensä havaita ulkoisia muutoksia, vaikka myös niiden hedelmällisyyden on todettu madaltuneen.
Hypotrikoosi
Hypotrikoosi on autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena periytyvä sairaus, joka aiheuttaa osittaista karvattomuutta etenkin hereford-rotuisilla naudoilla. Vanhemmiten oireet helpottavat, mutta vasikoiden karva on ohutta ja se irtoaa helposti. Muilla roduilla sairaudesta ilmenee erilaisia muotoja, joten geneettinen testaaminen onnistuu vain hereford-rotuisille eläimille.
MD (Mandibulofacial dysostosis)
Geenivirhe aiheuttaa virheitä pään ja leukojen alueen kehitykselle, mm. suupielet voivat jatkua tavallista pidemmälle, leukojen lihakset ovat alikehittyneet. Imemisrefleksi on heikko ja yleensäkin vasikan kyky hankkia ravintoa on heikentynyt. Vasikat ovat jokseenkin elinkykyisiä, mutta eivät kehity kuten normaalit yksilöt.
Huom! Vastausaika: 4–5 viikkoa
MSUD (Maple syrup urine disease)
Vasikat syntyvät yleensä ilman oireita, mutta alkavat 2–4 päivän ikäisenä tulla hitaiksi, elottomiksi ja jäävät makuulle. Vasikat heittelevät päätään taaksepäin, makaavat kyljellään kykenemättä nousemaan ylös.
Vasikoilla voi esiintyä turvotusta aivoissa, havaittuna avausnäytteestä. Diagnoosin saaminen edellyttää laboratoriotutkimuksia. Vasikoilla on puutos entsyymissä joka pilkkoo ravinnon sisältämiä aminohappokomplekseja. Seurauksena näiden kertyminen elimistöön voidaan havaita virtsan hajun ja aivojen vauriona.
Huom! Vastausaika: 4–5 viikkoa
NH (Neuropathic Hydrocephalus)
NH periytyy autosomaalisena resessiivisenä omaisuutena angus-rotuisilla naudoilla periytyvä sairaus, joka johtaa useimmiten vasikan abortoitumiseen jo aikaisessa vaiheessa. Mikäli näin ei tapahdu, syntyy pahoin epämuodostunut vasikka kuolleena. Vasikoilta ei löydetä yleensä lainkaan aivo- tai selkäydinkudosta, vaan pää ja selkäydin ovat nesteen täyttämiä.
Nupous (nupogeeni)
Nupous (sarvettomuus) on autosomaalisena dominoivana ominaisuutena periytyvä ominaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että jo yksi alleeli aiheuttaa nupouden. Nämä kantajat periyttävät ominaisuuden noin puolelle jälkeläisistään, kun taas ominaisuuden suhteen homotsygootit (molemmat alleelit nupoja) yksilöt periyttävät ominaisuuden kaikille jälkeläisilleen. Luonnollinen nupous lisää vasikoiden hyvinvointia ja työturvallisuutta sekä vähentää nupouttamisen aiheuttamaa työmäärää tiloilla.
Vastausaika:
4–6 viikkoa
Näytetyyppi:
Jouhi-/karvanäyte tuppeineen tai EDTA-verinäyte.
Menetelmä:
DNA-tekniikat (PCR, sekvensointi, qPCR)
Lähteet:
Nagahata H. Bovine leukocyte adhesion deficiency (BLAD): a review. J Vet Med Sci. 2004 Dec;66(12):1475-82.
Agerholm, J. S., DeLay, J., Hicks, B., & Fredholm, M. (2010). First confirmed case of the bovine brachyspina syndrome in Canada. The Canadian Veterinary Journal, 51(12), 1349–1350.
Denholm LJ (2010) Congenital Contractural Arachnodactyly (Fawn Calf Syndrome) in Angus Calves. NSW Department of Primary Industries PrimeFact No. 1015 May 2010
Windsor P et al (2011) Neurological diseases of ruminant livestock in Australia. V: congenital neurogenetic disorders of cattle. Aust Vet J 89(10):394-401
Agerholm JS, Bendixen C, Andersen O, Arnbjerg J. Complex vertebral malformation in holstein calves. J Vet Diagn Invest. 2001 13:283-9.
Beever, Jonathan E., Ph.D. Likely Presence of Genetic Condition in a Line of Angus Cattle; results released August 12, 2013.
Esteves A, Båge R, Payan-Carreira R. Editor: Ricardo Evandro Mendes. Freemartinism in Cattle. In: Ruminants: Anatomy, Behavior and Diseases. 2012 Nova Science Publishers, Inc.
Leduc M. 2006 The Various Mechanisms of Red Colour Transmission in the Holstein Breed. Holstein Journal
Päivitetty: 18.3.2022
