Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Mycoplasma gallisepticum (qPCR)

Kana, kalkkuna, ym. linnut

Mycoplasma gallisepticum -bakteeri aiheuttaa hengitystietulehduksia siipikarjalle. M. gallisepticum tarttuu kanaan, kalkkunaan, riistakanalintuihin (esim. peltopyy, fasaani), kyyhkysiin ja moniin luonnonlintuihin. Myös ankat ja hanhet voivat saada tartunnan, mikäli ne ovat läheisessä kontaktissa sairastuneisiin kanoihin tai kalkkunoihin. Luonnonlinnuista tartunnan leviäminen siipikarjaan on  epätodennäköistä. Bakteeri tarttuu kosketuksen välityksellä eritteestä tai pisaratartuntana. Suomessa tautia todetaan yleisimmin harrastekanaloissa. Suomessa virallisesti vastustettava eläintauti yksiköissä, joissa yli 100 kanaa tai kalkkunaa.

Mycoplasman leviäminen on virustauteja hitaampaa. Tartunta vaatii lähikontaktin: se tarttuu linnusta lintuun tai kontaminoituneiden välineiden tai varusteiden välityksellä. Mycoplasma on suhteellisen herkkä desinfiointiaineille. Saneerauksessa kanala tulisi tyhjentää kerralla, puhdistaa pinnat vedellä ja desinfiointiaineella, jonka jälkeen tila tulisi pitää tyhjänä 2–3 viikon ajan. Sen sijaan mycoplasma sietää kylmää eikä pakkanen sitä tuhoa. Tauti tarttuu myös siitosmunien välityksellä ja oletettavasti myös sperman välityksellä. Taudin itämisaika on 1–3 viikkoa. Oireet vaihtelevat täysin oireettomasta yleisiin hengitystieoireisiin (sierainvuoto, yskä, heikentynyt ruokahalu, muninnanlasku). Kuolleisuus kanoilla ei ole merkittävää, mutta M. gallisepticum -infektio altistaa yksilöt muille sairauksille. Altistunut eläin saattaa jäädä kantajaksi koko elämänsä ajaksi ja oireettomanakin levittää tautia.

ETT suosittelee siitosmunien ja lintujen hankkimista vain tiloilta, jotka on todettu  M. gallisepticum -vapaaksi.

Parvesta tulisi ottaa vähintään 20 linnusta näyte tai kaikista linnuista mikäli lintuja on vähemmän kuin 20 kpl.

Munanvalkuaista suositellaan lähtömateriaaliksi lähinnä silloin, kun epäillään tartuntaa eikä muna ole enää elinkelpoinen. Suositeltavin näytetyyppi tilakartoituksiin on nielu/henkitorvi/ilmapussinäyte.

Vastausaika:

1–3 arkipäivää

Näytetyyppi:

Kestävä vanutikku nielusta, henkitorvesta, ilmapusseista, kloaakista tai sivelynäyte kehittymättömän munankuoren sisäpinnalta. Tutkimukset on jaoteltu näytemäärien mukaan (1–6, 7–12, 13–20 kpl) ja laboratorio yhdistää näytteet. Jos haluat eläinkohtaisen tuloksen, tee jokaiselle eläimelle oma lähete.

On mahdollista tutkia myös aspiraattinäyte, kudoshomogenaatti, nivelneste tai munanvalkuainen.  Näitä näytteitä ei suositella yhdistettäväksi tutkimusta varten, vaan jokaiselle tutkittavalle näytteelle tehdään erillinen lähete.

Menetelmä:

qPCR. Menetelmä sopii erityisesti epäillyn infektion toteamiseen.
Tunnistetaan M. gallisepticum -spesifinen DNA.

Tulkinta:

pos/neg

Lähteet:

Eläinten terveys ETT ry. Mycoplasma gallisepticum. Viitattu 16.4.2019. Saatavilla: https://www.ett.fi

Ruokavirasto. Mycoplasma gallisepticum. Viitattu 16.4.2019. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi 

Roger Ayling, 2014. Surveillance and control of Mycoplasma in the EU, epidemiological investigation and monitoring of the disease, measures affecting intra-Community trade. Moniste. 28. EC TAIEX Workshop Belgrade, Serbia.AVIAN MYCOPLASMOSIS (Mycoplasma gallisepticum, M. synoviae). OIE Terrestial Manual. 2008: 1 – 16

Rossow L (Evira)2015. Harrastekanaloihin tuli vastustettava tauti. 3/2015. Suomen siipikarja.