Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Mikrobiomin dysbioosi-indeksi (F)
Suoliston mikrobisto koostuu suolistossa elävistä mikro-organismeista. Terve ruoansulatuskanavan mikrobisto on erittäin monipuolinen. Se suojaa elimistöä patogeeneilta ja vaikuttaa oleellisesti tuottamiensa metaboliittien kautta immuunivasteeseen ja aineenvaihduntaan. Esimerkiksi lyhytketjuiset rasvahapot, joita bakteerit tuottavat hiilihydraatteja hyödyntäessään, säätelevät suoliston liikkuvuutta ja toimivat suolistosolujen kasvutekijöinä sekä energianlähteenä.
Muutokset mikrobistossa on yhdistetty erilaisiin suolistosairauksiin. Paksusuolessa hyödyllisten bakteerien (erityisesti Clostridium hiranonis) tekemä primääristen sappihappojen muuntaminen sekundäärisiksi sappihapoiksi vaikuttaa olevan erityisen tärkeää terveyden kannalta. Sekundäärisillä sappihapoilla on paikallisia ja systeemisiä anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Ne aktivoivat erilaisia reseptoreita muissa elimissä ja niillä on ratkaiseva merkitys mahdollisten enteropatogeenien, kuten C. difficilen, C. Perfringensin ja E. colin vaikutusten ehkäisyssä.
C. hiranoniksen vähentynyt määrä johtaa sappihappojen muuntamisen vähenemiseen, jolloin primaaristen sappihappojen määrä lisääntyy suhteessa sekundaaristen määrään. Tämä liitetään vahvasti suoliston dysbioosiin ja se voi johtaa systeemisen tulehduksellisen tilan kehittymiseen ja ripuliin.
Dysbioosi on muutos mikrobiston koostumuksessa ja/tai monimuotoisuudessa. Suolen dysbioosi voi myös heijastaa mikrobiston toiminnan heikkenemistä (esim. ruoansulatushäiriöt, suoliston liikkuvuus, sappihappoaineenvaihdunnan väheneminen). Kokonaisbakteerimäärän tai epänormaalien substraattien (esim. sulamattomat ravintoaineet tai lääkkeet) lisääntyminen ohutsuolessa voidaan liittää lisääntyneisiin mikrobimetaboliitteihin, jotka puolestaan aiheuttavat ripulia ja lisääntynyttä tulehdusvastetta. Hyödyllisten bakteerien menetys voi johtaa patogeenien liikakasvuun ja anti-inflammatoristen sekundaaristen sappihappojen tuotannon vähenemiseen.
Kaikki suolistoympäristöä muuttavat tekijät voivat aiheuttaa muutoksia suolistofloorassa, mikä taas voi johtaa dysbioosiin. Laajakirjoinen antibioottihoito (esim. metronidatsoli, tylosiini, klindamysiini, amoksisilliini jne.) ja siihen liittyvät enteropatiat voivat muuttaa ruoansulatuskanavan flooran koostumusta, mikä voidaan havaita kohonneena dysbioosi-indeksinä. Myös systeemiset sairaudet voivat johtaa suoliston dysbioosiin, (esim. ureemiset toksiinit munuaisten vajaatoiminnassa kissoilla). Dysbioosia voidaan hoitaa taustasyihin vaikuttamalla esimerkiksi ruokavaliomuutoksin, prebiooteilla, probiooteilla ja/tai ulosteensiirrolla.
Suolen dysbioosin arviointi dysbioosi-indeksin avulla voi olla aiheellista aina kun:
- epäillään dysbioosia kliinisen historian perusteella (esim. hoitoon vastaamaton ripuli)
- halutaan seurata vastetta suoliston dysbioosin hoitoon
- halutaan tukea tai vahvistaa normaalia ulosteen mikrobistoa
- eläintä harkitaan luovuttajaksi ulosteensiirtoon
Dysbioosi-indeksi on nopea PCR-pohjainen määritys, joka mittaa seitsemän eri bakteerin määrää, bakteeriryhmien määrää ja tiivistää ne yhteen ainoaan numeroon (Dysbioosi-indeksi). Näiden bakteeriryhmien määrän on raportoitu olevan yleisesti muuttunut silloin kun kärsitään kroonisesta enteropatiasta. Dysbioosi-indeksi lasketaan käyttämällä näiden ryhmien suhteellista määrää sekä kokonaisbakteerien määrää. Dysbioosi-indeksiä on käytetty yli 30 kliinisessä tutkimuksessa, ja sen viitearvot perustuvat terveisiin eläimiin eri maista eri puolilta maailmaa.
Dysbioosi-indeksin perusteella eläinlääkäri voi tulkita, ovatko yksittäisten bakteerien tulokset kliinisesti merkittäviä – esiintyykö dysbioosia vai ei. Lisäksi voidaan seurata muutoksia eläimen terveydentilassa, potilaan suolistomikrobiston terveyttä ajan kuluessa ja hoidon vaikutusta. Lisäksi C. hiranonis -bakteerin tuloksesta voidaan päätellä onko ulosteen sappihappojen muuntuminen normaalilla tasolla.
Tutkimus sisältää tuloksen ja tulkinnan seuraaville:
- Dysbioosi-indeksi
- Clostridium hiranonis
- Faecalibacterium
- Turicibacter
- Streptokokki
- E. coli
- Blautia (koirille)
- Fusobacterium (koirille)
- Bifidobacter (kissoille)
- Bacteroides (kissoille)
Tutkimusvaihtoehdot:
- Mikrobiomin dysbioosi-indeksi (koira) (F)
- Vastausaika: 5–10 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa, Gastrointestinal Laboratory, Texas A&M University)
- Näytetyyppi: Ulostenäyte 5 g. Säilytä ulostenäytettä jääkaapissa lähetykseen saakka ja lähetä kylmälähetyksenä. Näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk.
- Menetelmä: PCR-pohjainen määritys
- Viitearvot: Dysbioosi-indeksi < 0
- Tulkinta: Tulokset toimitetaan IDEXX:n englanninkielisenä tulosraporttina.
- Kohonneita tuloksia tavataan:
- Krooninen enteropatia
- Eksokriininen haiman vajaatoiminta (EPI)
- Viimeaikainen antibioottihoito tai protonipumpun estäjät
- Systeemiset sairaudet (esim. ureemisia toksiineja tuottava munuaisten vajaatoiminta kissoilla)
- Kohonneita tuloksia tavataan:
- Virhelähteet: Bakteeri-DNA on stabiili jäähdytetyissä ulosteissa 7 päivän ajan. Altistuminen toistuville jäätymis-/sulatussykleille voi johtaa DNA:n hajoamiseen. Altistuminen huonelämpötiloille tai korkeille lämpötiloille voi johtaa joko näytteenoton jälkeiseen bakteerien liikakasvuun näytteessä (huoneenlämpötila tai lievästi kohonneet lämpötilat) tai DNA:n hajoamiseen erittäin korkeissa lämpötiloissa.
- Mikrobiomin dysbioosi-indeksi (kissa) (F)
- Vastausaika: 5–11 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa, Gastrointestinal Laboratory, Texas A&M University)
- Näytetyyppi: Ulostenäyte 5 g. Säilytä ulostenäytettä jääkaapissa lähetykseen saakka ja lähetä kylmälähetyksenä. Näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk.
- Menetelmä: PCR-pohjainen määritys
- Viitearvot: Dysbioosi-indeksi < 0
- Tulkinta: Tulokset toimitetaan IDEXX:n englanninkielisenä tulosraporttina.
- Kohonneita tuloksia tavataan:
- Krooninen enteropatia
- Eksokriininen haiman vajaatoiminta (EPI)
- Viimeaikainen antibioottihoito tai protonipumpun estäjät
- Systeemiset sairaudet (esim. ureemisia toksiineja tuottava munuaisten vajaatoiminta kissoilla)
- Kohonneita tuloksia tavataan:
- Virhelähteet: Bakteeri-DNA on stabiili jäähdytetyissä ulosteissa 7 päivän ajan. Altistuminen toistuville jäätymis-/sulatussykleille voi johtaa DNA:n hajoamiseen. Altistuminen huonelämpötiloille tai korkeille lämpötiloille voi johtaa joko näytteenoton jälkeiseen bakteerien liikakasvuun näytteessä (huoneenlämpötila tai lievästi kohonneet lämpötilat) tai DNA:n hajoamiseen erittäin korkeissa lämpötiloissa.
Lisätietoa:
https://vetmed.tamu.edu/gilab/service/assays/canine-microbiota-dysbiosis-index/
Päivitetty: 20.2.2025
