Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Leptospira spp (qPCR) (B/U)

Leptospiroosi on spirokeettabakteeri Leptospiran aiheuttama infektiosairaus. Bakteeria esiintyy maailmanlaajuisesti ja kaikilla nisäkäslajeilla, myös ihmisillä. Zoonoosiluonteensa vuoksi se on Suomessakin ilmoitettava eläintauti. Ruokavirasto ei ole todennut Suomessa Leptospirabakteereita koirista PCR-tutkimuksella. Bakteeri säilyy pisimpään ympäristössä kosteissa ja lämpimissä oloissa, kuten joissa, lammissa ja kosteikoissa, jonne bakteerit päätyvät infektoituneiden eläinten eritteiden, kuten virtsan mukana. Bakteerit pääsevät elimistöön limakalvojen tai vaurioituneen ihon kautta. Sairauden itämisaika on 2–26 vrk, mutta yleensä oireet alkavat 10 vuorokautta infektion jälkeen.

Infektion oireet voivat olla hyvin moninaiset. Yleisimmin oireina ilmenee väsymystä, ruokahaluttomuutta, oksentelua, vatsa- ja lihaskipua, heikkoutta, tärinää ja liikkumishaluttomuutta sekä virtsaamisvaivoja akuuttien munuaisvaurioiden seurauksena. Joskus infektio johtaa myös akuuttiin maksavaurioon tai verenvuoto-oireisiin ja trombosytopeniaan. Akuutista vaiheesta selvinneillä potilailla munuaisvaurio kroonistuu. Tulehdusta voidaan hoitaa antibiootein.

qPCR-tekniikalla on mahdollista havaita Leptospira spp. -spesifinen DNA suoraan potilaan kokoverestä tai virtsasta, ja menetelmää suositellaan sairauden akuutin vaiheen diagnosointiin. Verestä bakteeri voidaan löytää vain noin viikon ajan infektoitumisen jälkeen. Tämän jälkeen näytteeksi suositellaan virtsaa.

Ennen Australiaan vientiä on koirat tutkittava leptospira vasta-aineiden varalta MAT-menetelmällä lähtömaan viranomaisen hyväksymässä laboratoriossa. Movet yhteistyötahoineen täyttää nämä vaatimukset.

Vastausaika:

1–3 arkipäivää

Näytetyyppi:

EDTA-kokoveri tai virtsa lisäaineettomassa putkessa 1 ml. Verestä bakteeri voidaan löytää vain noin viikon ajan infektoitumisen jälkeen. Tämän jälkeen näytteeksi suositellaan virtsaa.

Menetelmä:

qPCR

Tulkinta:

pos/neg

Lähteet:

Sykes, JE et al. “2010 ACVIM Small Animal Consensus Statement on Leptospirosis: Diagnosis, Epidemiology, Treatment, and Prevention.” Journal of Veterinary Internal Medicine 25.1 (2011): 1–13. PMC. Web. 18 Apr. 2016.
Klaasen HLBM, Adler B. Recent advances in canine leptospirosis: focus on vaccine development. Veterinary Medicine: Research and Reports. 2015:6 245 – 260.
Australian Government, Department of Agriculture and Water Resources. Group 3: step by step guide for dogs. http://www.agriculture.gov.au/cats-dogs/step-by-step-guides/category-3-step-by-step-guide-for-dogs. Viitattu 18.4.2016
Government of South Australia, SA Health. Leptospirosis (Weil’s disease) – including symptoms, treatment and prevention. Viitattu 18.01.2018 http://www.sahealth.sa.gov.au/wps/wcm/connect/public+content/sa+health+internet/health+topics/health+conditions+prevention+and+treatment/infectious+diseases/leptospirosis. Viitattu 18.4.2016
The Merck Veterinary Manual. Leptospirosis in Dogs. http://www.merckvetmanual.com/mvm/generalized_conditions/leptospirosis/leptospirosis_in_dogs.html. Viitattu 18.4.2016
Real-time PCR test offers earlier detection in acute leptospirosis cases. Antech Diagnostics. Saatavilla: http://www.antechdiagnostics.com/main/CanineLeptospirosis.aspx. Viitattu 22.10.2018.