Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Leishmania infantum
Leishmaniaa esiintyy yleisesti maailman trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Yleensä Suomessa tavattavat tapaukset ovat Espanjasta tuotuja löytökoiria. On arvioitu että esim. Malagan alueen katukoirista, joka kolmannella on leishmaniatartunta. Leishmania voi tarttua myös muihin eläimiin.
Leishmania tarttuu koiraan hietasääsken välityksellä. Hietasääskeltä tartunnan saaminen Suomessa ei ole mahdollista, koska Suomi ei kuulu hietasääsken levinneisyysalueeseen. Loista kantava hietasääski toimii tartunnan väli-isäntänä tartunnan levittämisessä koiralta toiselle. Tartunta tapahtuu verikontaktin välityksellä ja voi tapahtua myös pureman, siemennesteen, istukan tai esimerkiksi ruskean koirapunkin välityksellä.
Loinen hakeutuu eläimen makrofaageihin, joissa se lisääntyy ja infektoi lisää soluja heikentäen immuunipuolustusta. Taudin itämisaika voi vaihdella muutamasta viikosta useampaan vuoteen. Kaikki infektoituneet koirat eivät sairastu. Viskeraalimuodossa loiset hakeutuvat sisäelimiin ja kutaanisessa muodossa ne voidaan todeta ihokudoksesta.
Leishmania oireilee karvoituksen ohenemisena tai kaljuuntumisena silmien ja huulien ympärillä. (näyttää kuin koiralla olisi silmälasit). Iho alkaa hilseillä ja se paksuuntuu etenkin polkuanturoista. Ihoon ja suuhun voi tulla myös haavautumia. Koiralla voi olla nenäverenvuotoa, jatkuvia silmätulehduksia sekä kuumeilua ja ripulia. Ultraamalla voidaan havaita pernan laajentuma. Koira laihtuu ja se voi saada niveltulehduksia (ontuminen). Kynsien kasvu nopeutuu. Loistartunta on elinikäinen eli sitä ei voida hoitaa pois, mutta koiran yleiskunnosta huolehtimisella ja immuniteetin vahvistamisella hidastetaan taudin etenemistä. Yleisin kuoleman syy on munuaisten vajaatoiminta. Hoitamattomana tartunta aiheuttaa kroonisen yleisinfektion ja koiran kuoleman.
Yli 50 % infektoituneista koirista on oireettomia. Oireet muistuttavat monia muita sairauksia, minkä vuoksi diagnoosin teko voi olla haastavaa. Verinäytteestä voidaan todeta kohonnut proteiini- ja globuliiniarvo, albumiini voi olla alentunut. Munuaisarvot voivat olla koholla ja myös maksa-arvoissa voi olla lievää nousua. Hematologian arvoissa todetaan anemiaa sekä trombosytopeniaa. Myös virtsan proteiinitasot ovat koholla.
Diagnoosi voidaan tehdä ohutneula- tai kudosnäytteestä, joka on otettu esim. luuytimestä, pernasta, imusolmukkeesta (viskeraali) tai ihosta (kutaaninen). Näytteestä pyritään osoittamaan parasiitit esim. värjäämällä histologisesti tai PCR-tutkimuksella. Verestä tehtävä negatiivinen vasta-ainetesti ei sulje pois mahdollista tartuntaa. Mikäli koiralla kuitenkin on kliinisiä oireita, ovat myös vasta-ainetasot yleensä koholla. Diagnoosia tehtäessä on tärkeää tietää eläimen matkustushistoria sekä mahdollinen ulkomailta tuonti.
Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.
Tutkimusvaihtoehdot:
- Leishmania infantum AB (ELISA)
- Koira
- Vastausaika: 1–7 arkipäivää
- Näytetyyppi: Seerumi, Li-hepariiniplasma, EDTA-plasma 1 ml. Eroteltu näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk ja pakastettuna 3 kk.
- Tulkinta:
- Tulos < 7 TU tulkitaan negatiiviseksi. Seurantatestiä suositellaan 4-6 viikon kuluttua, jos tänä aikana ilmenee leishmanioosiin viittaavia kliinisiä oireita. Yksilöllisestä immunologisesta tilanteesta johtuen kaikki tartunnan saaneet eläimet eivät kehitä vasta-aineita.
- Tulos 7–12 TU tulkitaan raja-arvoiseksi
- Tulos >12 TU tulkitaan positiiviseksi. Positiivinen testitulos ei tarkoita välttämättä sairautta, joten tulosta on tulkittava kliiniset oireet huomioiden.
- Menetelmä voi ristireagoida heikosti Trypanosomavasta-aineiden kanssa.
- Leishmania spp (PCR)
- Kaikki eläinlajit
- Vastausaika: 3–6 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Näytetyyppi: 3 ml virtsaa lisäaineettomassa putkessa, nivelnestettä, nukkatikkunäyte silmän sidekalvolta tai nenästä, aspiraatti imusolmukkeesta tai biopsia ihosta tai maksasta puhtaassa putkessa ilman säilöntäainetta. Nestemäinen ja pyyhkäisynäyte säilyy jääkaapissa 10 vrk, kudosnäytteet 1 vrk, pakastettuna pidempään. Biopsioille suositellaan toimitusta pakastettuna.
- Tulkinta: pos/neg
Lähteet:
Sundar, Shyam, and M. Rai. “Laboratory Diagnosis of Visceral Leishmaniasis.” Clinical and Diagnostic Laboratory Immunology 9.5 (2002): 951–958. PMC. Web. 8 Dec. 2015.
MSD Veterinary Manual, Gad Baneth. Overview of Leishmaniosis. Saatavilla: http://www.merckvetmanual.com. Viitattu 23.01.2018
http://www.vetarena.com/dogs–health–care–articles/259/canine–leishmaniasis–overview–diagnosis–treatment–control–prevention.html. Viitattu 23.01.2018
Päivitetty: 26.1.2024
