Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
LD (laktaattidehydrogenaasi) (S/HP)
Laktaattidehydrogenaasi on yleinen solunsisäinen entsyymi. Runsaasti sitä on mm. sydän- ja luurankolihaksissa sekä sisäelimissä ja verisoluissa.
Suurentuneita pitoisuuksia havaitaan kudosvaurioiden yhteydessä (lihas, maksa, munuaiset, haima, hemolyysi). Kudosvaurioissa muutokset tapahtuvat hitaasti (vrt CK ja ASAT). Samoin pitoisuus laskee hitaasti.
Koska LD:tä esiintyy useissa kudoksissa, se on melko epäspesifinen tutkimus, mutta on tukena muille kudosspesifisemmille määrityksille.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
Seerumi, Li-hepariiniplasma 0,3 ml. Hemolyysi nostaa tuloksia, joten näyte suositellaan erottelemaan soluista huolellisesti. Erityisesti trombosyytit sisältävät suuria määriä LD:tä. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä 7 vrk ja jääkaapissa 4 vrk. Pakastamista ei suositella, koska se tuhoaa maksaspesifisen isoentsyymin. Ikteria ja lipemia häiritsevät määritystä.
Menetelmä:
Kolorimetrinen määritys (IFCC-suosituksen mukainen, laktaatti substraattina)
Viitearvot:
- Koira 12 – 159 U/l
- Kissa 26 – 182 U/l
- Hevonen 0 – 400 U/l
- Nauta 0 – 1500 U/l
- Lammas 0 – 350 U/l
- Kani 34 – 129 U/l
- Marsu 0 – 252 U/l
Tulkinta:
Suurentuneet pitoisuudet
- lihassairaudet ja -vauriot
- hepatiitti
- hemolyysi
- tiineys
- suurimmat pitoisuudet tiineyden loppuvaiheessa.
Päivitetty: 20.2.2023