Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

LD (laktaattidehydrogenaasi) (S/HP)

Laktaattidehydrogenaasi on yleinen solunsisäinen entsyymi. Runsaasti sitä on mm. sydän- ja luurankolihaksissa sekä sisäelimissä ja verisoluissa.

Suurentuneita pitoisuuksia havaitaan kudosvaurioiden yhteydessä (lihas, maksa, munuaiset, haima, hemolyysi). Kudosvaurioissa muutokset tapahtuvat hitaasti (vrt CK ja ASAT). Samoin pitoisuus laskee hitaasti.

Koska LD:tä esiintyy useissa kudoksissa, se on melko epäspesifinen tutkimus, mutta on tukena muille kudosspesifisemmille määrityksille.

Vastausaika:

Näytteensaapumispäivänä

Näytetyyppi:

Seerumi, Li-hepariiniplasma 0,3 ml. Hemolyysi nostaa tuloksia, joten näyte suositellaan erottelemaan soluista huolellisesti. Erityisesti trombosyytit sisältävät suuria määriä LD:tä. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä 7 vrk ja jääkaapissa 4 vrk. Pakastamista ei suositella, koska se tuhoaa maksaspesifisen isoentsyymin. Ikteria ja lipemia häiritsevät määritystä.

Menetelmä:

Kolorimetrinen määritys (perustuu IFCC suosituksiin).

Viitearvot:

  • Koira: 12 – 159 U/l
  • Kissa: 26 – 182 U/l
  • Hevonen: 0 – 400 U/l
  • Nauta: 0 – 1500 U/l
  • Alpakka: 0 – 650 U/l
  • Linnut: 105 – 420 U/l
  • Fretti: 222 – 377 U/l
  • Vuohi: 0 – 400 U/l
  • Marsu: 0 – 252 U/l
  • Sika: 0 – 600 U/l
  • Kani: 34 – 129 U/l
  • Lammas: 0 – 350 U/l

Tulkinta:

Suurentuneet pitoisuudet

  • lihassairaudet ja -vauriot
  • hepatiitti
  • hemolyysi
  • tiineys
    • suurimmat pitoisuudet tiineyden loppuvaiheessa.

Päivitetty: 3.7.2024