Laboratoriokäsikirja
Kliininen kemia
Laktaatti (FP!)
Laktaattia eli maitohappoa syntyy tilanteessa, jossa energiankulutus ylittää energiantuotannon. Tämä voi aiheutua joko verenkierron ongelmista (hapen saanti kudoksiin vaikeutuu) tai energiankulutuksen suurenemisesta. Patologisissa tilanteissa kyseessä voi olla esimerkiksi verenkierron aleneminen (hypoperfuusio) eri syistä, hapen saannin vaikeutuminen (hypoksia) tai kudostuho. Laktaattia määritetään myös kilpailevilla eläimillä (koirat, hevoset) jotta voidaan määrittää ns. anaerobinen kynnys, eli syketaso jolla hapenkulutus ylittää veren hapenkuljetuskapasiteetin. Lisäksi laktaatin poistuminen elimistöstä kertoo verenkiertoelimistön ja energia-aineenvaihdunnan tehokkuudesta.
Laktaatti infektiopotilaiden ennusteen tukena
Hyvin nuorilla terveillä koiran pennuilla, on todettu täysikäisiä korkeampia arvoja (< 4 vrk: 1.1–6.6 mmol/l, 10–28 vrk: 0.8–4.6 mmol/l, 70 vrk: aikuista vastaavat). Sama ilmiö on todennäköisesti havaittavissa muillakin lajeilla. Ongelmat näytteenotossa nostavat laktaattiarvoa, mikä on huomioitava etenkin kissojen kohdalla. Laktaattitason nousun on todettu korreloivan sairauden vakavuuden kanssa. Korkeita laktaattiarvoja voidaan hyödyntää erilaisten sairauksien, pääasiassa infektioiden, paranemisennustetta arvioitaessa. Esimerkiksi hevosten ähkytapauksissa ja vastasyntyneiden varsojen hoidossa laktaattimittaus antaa luotettavan kuvan ennusteesta. Koirilla laktaatin on todettu tukevan ennusteen tekoa myös muun muassa sydänmatoinfektioissa, babesioosissa, SIRS (systemic inflammation response syndrome) -tapauksissa, vakavissa pehmytkudosinfektioissa sekä tehohoidon ja nesteytyksen aikana. Koskaan ei voida kuitenkaan sanoa varmaksi, millä laktaattipitoisuudella eläin ei voisi enää parantua.
Mahalaukun laajentuma ja kiertymä syndroomaa (GDV) sairastavien koirien hoidossa laktaattitaso alle 6.0 mmol/l viittaa erittäin hyvään ennusteeseen (99 % selviämistodennäköisyys) ja vielä alle 9.0mmol/l tasokin hyvään ennusteeseen (90 % selviämistodennäköisyys). Koirista, joiden laktaattitaso oli yli 6.0 mmol/l, todettiin 75 % nekroosia suolistossa.
Suurin merkitys on kuitenkin sillä, kuinka hyvin potilas vastaa hoitoon. Hoitovastetta selvitettäessä otetaan ensimmäinen näyte ennen hoidon aloittamista ja toinen näyte 24 tuntia lääkityksen aloittamisen jälkeen. Laktaattitason laskiessa hoidon aikana yli 42.5 %, on selviytymisprosentin todettu nousevan 15 prosentista jopa 100 prosenttiin.
Hevosilla raja–arvona erittäin huonolle ennusteelle voidaan pitää 8–9 mmol/l. On todettu että jokainen 1 mmol/l lisää laktaattia verenkierrossa heikentää akuuttioireisen (ähkyt jne.) hevosen ennustetta 29 %.
Nautojen hengitystietulehdustapauksissa (BRD, Bovine Respiratory Disease) raja-arvona hyvälle ennusteelle voidaan tutkimusten mukaan käyttää < 4 mmol/l. Eräässä tutkimuksessa taudin diagnosointivaiheessa otetuissa näytteissä selvinneiltä vasikoilta mitattiin laktaattipitoisuuksia 1.7–3.7 mmol/l ja tautiin menetetyiltä 4.0–4.9 mmol/l.
Vastausaika:
2–3 arkipäivää (yhteistyölaboratorio)
Näytetyyppi:
Natriumfluoridiplasma (harmaa korkki) 0,3 ml. Erottele näyte ennen lähettämistä hemolyysin ehkäisemiseksi. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä 2 vrk, jääkaapissa 3 vrk ja pakastettuna -20 °C 30 vrk.
Viitearvot:
- kaikki lajit < 1,5 mmol/l (lepoarvo)
Laktaatin pitoisuuden suurenemisen kynnysarvoa n. 4 mmol/l käytetään myös kilpailevilla koirilla ja hevosilla määrittämään syketasoa, jolla anaerobinen (hapesta riippumaton) energiantuotanto alkaa.
Tulkinta:
Suurentuneet pitoisuudet
- hypoksisissa ja iskeemisissä tiloissa
- sisäelinten nekroottiset tilat
- hypoperfuusio
- sokki
- hypovolemia
- tromboembolia
- sydänvika
- kouristukselliset tilat ja krampit
Lähteet:
LACTATE: WHAT DOES IT REALLY TELL US?; Dez Hughes, BVSc, MRCVS, DACVECC; Greensborough, Australia and Massey University, Palmerston North, New Zealand
Jan 1, 2005; DVM360 MAGAZINE; Beatrix Nanai, DVM, Ronald Lyman, DVM, Dipl. ACVIM
Journal of Animal and Veterinary Advances ; 2010, 9:14,1955–1957; Clinical Utility of Lactate in Calves with Bovine Respiratory Disease; Ilker Camkerten, M. Kazim Borku, Aslan Kalinbacak, Guzin Ozkurt Borazan, Tekin Sahin and M. Sinan Aktas
Interpreting Lactate Measurement in Critically Ill Horses: Diagnosis, Treatment, and Prognosis by Brett S. Tennent-Brown, BVSc, MS, DACVIM, DACVECC
Päivitetty: 22.4.2022
