Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Kreatiniini (S/HP/EP)

Kreatiniinia valmistetaan munuaisissa, haimassa ja maksassa. Kreatiinia muuttuu kreatiniiniksi päivittäin yksilön lihasmassaan suhteessa oleva määrä. Kreatiniini suodattuu munuaisten glomeruluksissa lähes täydellisesti, vain muutama prosentti erittyy tubuluksissa. Normaalisti vuorokaudessa seerumiin ja virtsaan erittyvä kreatiniinin määrä pysyy siis suhteellisen vakiona ja määräytyy suurimmaksi osaksi lihasmassasta. Myös ruokailu kohottaa plasman kreatiniinipitoisuuksia väliaikaisesti.

Kreatiniinia käytetään tutkittaessa kroonisia ja akuutteja munuaisten toimintahäiriöitä. Munuaisten toiminnan pitää olla huomattavasti heikentynyt, jotta pitoisuudet suurenevat. Kreatiniinin pitoisuus suurenee myös dehydraatiossa.

Vastausaika:

Näytteensaapumispäivänä.

Näytetyyppi:

Seerumi, Li-hepariini tai EDTA-plasma 0,3 ml. Näyte säilyy 7 vrk huoneenlämmössä tai jääkaapissa, ja 3 kk pakastettuna (–20 °C). Ikteria ja hemolyysi häiritsevät määritystä.

Menetelmä:

Kolorimetrinen (IFCC-suosituksen mukainen, entsymaattinen) omassa laboratoriossa.

Viitearvot:

  • koira     40–120 umol/l
  • kissa     100–160 umol/l
  • hevonen     75–155 umol/l
  • nauta     56–162 umol/l

Tulkinta:

Suurentuneet pitoisuudet

  • munuaisten vajaatoiminta
    • akuutti
    • krooninen
  • munuaisten kasvaimet
  • nefriitti

Paastonäyte antaa luotettavimman kuvan seerumin/plasman kreatiniinipitoisuudesta, koska runsaasti lihaa sisältävä ruoka saattaa nostaa hetkellisesti kreatiniinipitoisuutta jopa kymmeniä prosentteja.

Kreatiniini on epäherkkä munuaistoiminnan merkkiaine, koska vasta 50–75 % pieneneminen glomerulusfunktiossa nostaa kreatiniinipitoisuutta seerumissa. Ureaa ja kreatiniinia voi käyttää erottelemaan atsotemian syytä. Virtsan albumiini on huomattavasti herkempi munuaismarkkeri.

Atsotemia on todennäköisesti (muttei välttämättä) prerenaalinen, mikäli

  • ureapitoisuus on suurentunut
  • kreatiniinipitoisuus on normaali

Atsotemia on todennäköisesti munuaisperäinen tai postrenaalinen, mikäli

  • kreatiniinipitoisuus on suurentunut enemmän kuin ureapitoisuus

Lähteet:

Staging of CKD. IRIS, 2009.
Overview of the IRIS staging system for CKD. Elliott J, Watson ADJ. 2010
ACVIM Fact Sheet: Acute Kidney Injury. Palm CA. 2014.

Lue lisää liitteistä: