Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Fasciola hepatica AB (iso maksamato) (ELISA) (S/HP/M)

Käy lajeille:

Nauta, lammas

Nautoja, lampaita, alpakoita ja laamoja infektoivat isot maksamadot (Fasciola hepatica) leviävät kosteilla rantalaitumilla. Ne elävät aikuisvaiheessaan sappitiehyissä. Sieltä loisten munat kulkeutuvat suolistoon ja ulosteen mukana ympäristöön. Ympäristössä toukan elinkierto vaatii väli-isännäksi Lymnae-suvun limakotilon, joista toukat siirtyvät aikanaan takaisin ympäristöön ja pääisäntiensä ravinnon mukana niiden elimistöön.

Isäntäeläimen oireiden vakavuus riippuu toukkamuotojen määrästä elimistössä. Maksamatoinfektio voi olla krooninen, subakuutti tai akuutti. Kroonisessa muodossa oireet alkavat hitaasti, vasta 4–5 kuukautta infektoitumisen jälkeen. Tällöin infektiivinen annos on ollut n. 200–500 toukkamuotoa. Oireina esiintyy laihtumista, huonokuntoisuutta, ruokahalun heikkenemistä, turvotusta leuan alla ja nesteen kertymistä vatsaonteloon. Oireet voivat pitkittyä tai johtaa kuolemaan 2–3 kuukauden kuluessa. Lampailla krooninen muoto johtaa kuolemaan useammin kuin naudoilla. Naudat myös kehittävät osittaisen vastustuskyvyn loiselle 5–6 kk kuluessa, mutta lampailla vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu. Niillä hoitamattoman infektion vakavuus kasvaa vuosien kuluessa.

Subakuutti muoto ilmenee, kun infektoivien toukkamuotojen määrä on noin 500–1500 toukkamuotoa ja se johtaa usein hoitamattomana kuolemaan. Oireet alkavat noin 6–10 viikkoa infektiosta. Niihin kuuluu heikkoutta, ruokahaluttomuutta, hengitysvaikeuksia, nesteen kertymistä vatsaonteloon, limakalvojen vaaleutta ja vatsakipua erityisesti maksan alueella.

Akuutissa muodossa äkillisinä kuolemina esiintyvät oireet alkavat n. 2–6 viikkoa lauman infektoitumisen jälkeen. Tällöin toukkamuotoja on eläimen elimistössä yhtä aikaa yli 2000 kpl. Kuolemien yhteydessä voi esiintyä veristä vuotoa sieraimista ja peräaukosta. Henkiin jäävillä eläimillä tavataan subakuutin muodon oireita.

Diagnoosi voidaan tehdä teurastuksen yhteydessä, ulostenäytteistä tai verinäytteestä vasta-ainemittauksella. Munat erittyvät ulosteeseen hyvin epäsäännöllisesti ja vasta infektion invasiivisimman vaiheen jälkeen loisten aikuistuttua sappiteissä. Paras ennakoiva tieto karjan infektiotilanteesta saadaankin vasta-ainemittauksella, jolla tartunta voidaan todeta jo 2–3 viikkoa infektoitumisen jälkeen. Ennakoiminen on oleellista, sillä kaikki maksamatoon tehoavat lääkkeet ovat tällä hetkellä erityisluvallisia valmisteita.

Vastausaika:

1–5 arkipäivää

Näytetyyppi:

1 ml seerumia tai Li-hepariiniplasmaa, tai maitonäyte lisäaineettomassa putkessa. Saman karjan näytteitä voidaan myös yhdistää: korkeintaan 8 näytettä yhdeksi näytteeksi.

Menetelmä:

ELISA

Tulkinta:

neg, +, ++ tai +++

Lähteet:

Tarvainen L. Lisensiaatin tutkielma. Lampaan ruuansulatuskanavan loisten esiintyminen suomessa. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2009
Ballweber LR, Merck Veterinary Manual. Fasciola hepatica in Ruminants. Saatavilla: https://www.merckvetmanual.com/digestive-system/fluke-infections-in-ruminants/fasciola-hepatica-in-ruminants. Viitattu: 7.9.2018.
Evira. 12/2017. Märehtijöiden maksamadot.

  • Helppoutta elämääsi

    Rekisteröitymällä asiakkaaksemme pääset käyttämään palveluitamme helposti ja nopeasti sähköisesti, mikä säästää aikaa ja vaivaa.
    Rekisteröityminen on täysin ilmaista.

    Rekisteröidy palveluumme

  • Elintärkeitä vastauksia

  • Vieraile T-paitakaupassa

    Sieltä löydät huippusuositut eläinpaitamme.

    Siirry kauppaan