Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
EVA Hevosen arteriittivirus AB
Hevosen virusarteriitin aiheuttaa yksijuosteinen RNA-virus. Se on hevosilla yksi yleisimmistä hengitystieinfektioiden aiheuttajista.
Taudin oireet voivat olla vaihtelevia: väsymys, kuume, turvotus jaloissa, vatsan alla sekä silmän sidekalvoilla. Silmät voivat myös punoittaa. Toisaalta tartuntaa kantava hevonen voi olla myös täysin oireeton. Tiineillä tammoilla virustartunta voi aiheuttaa luomisia. Tartunta tapahtuu yleensä ylähengitysteiden kautta, josta virus kulkeutuu t-solujen mukana imusolmukkeisiin. Siellä virus lisääntyy ja kulkeutuu verenkierron mukana muualle elimistöön. Verisuonissa virus aiheuttaa nekroottisten leesioiden muodostumista, mikä johtaa verenvuotoihin ja turvotukseen.
Virus voi levitä kaikissa hevosen eritteissä. Se selviää pitkiäkin aikoja infektiokykyisenä kudoksissa ja kudosnesteessä. Esimerkiksi pakastespermassa se voi selvitä infektiokykyisenä vuosia. Virus ei ole erityisen tehokas leviämään kehon ulkopuolella, ja on suhteellisen herkkä erilaisille desinfektioaineille. Epäsuorat tartunnat ovat harvinaisempia, mutta eivät mahdottomia.
Suomessa ei ole saatavilla virusarteriittirokotetta (2019) eikä tautiin ole olemassa viruslääkettä. Aikuiset yksilöt toipuvat taudista yleensä hyvin, mutta etenkin nuoret varsat ja kantavat tammat ovat riskissä sairastua vakavammin. Oriit voivat jäädä viruksen oireettomiksi kantajiksi, ja erittää virusta jatkossa spermaan. Akuutin infektion toteamiseksi PCR-tutkimuksella, tulisi näytteet ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa infektiota. Mikäli tästä myöhästytään, tulee vasta-aineet määrittää 2–3 viikon välein otetuista pariseeruminäytteistä. Seulontatutkimukseksi riittää yksittäinen vasta-ainemääritys tai esimerkiksi siitosoreille sperman tutkiminen PCR-menetelmällä. Vasta-aineet säilyvät koholla 2–3 vuotta patogeenikontaktin jälkeen. On myös todettu, että herpesvirusrokotteet voivat häiritä vasta-ainemääritystä, jolloin voidaan hyödyntää vain PCR-menetelmää.
Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.
Tutkimusvaihtoehdot:
- EVA Hevosen arteriittivirus (PCR)
- Vastausaika: 1–2 viikkoa (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Näytetyyppi: Nukkatikkunäyte sieraimesta, nielusta tai silmän sidekalvolta, keuhkohuuhtelunäyte, EDTA-kokoveri tai sperma. Luotettavimmat tulokset saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa otetuista näytteistä. Näyte säilyy jääkaapissa 10 vrk.
- Menetelmä: PCR
- Tulkinta: pos/neg
- EVA Hevosen arteriittivirus AB (VN)
- Vastausaika: 1–2 viikkoa (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
- Ilmoita erikseen, jos haluat että tulokset toimitetaan Hippokseen.
- Näytetyyppi: Seerumi min. 1 ml. Eroteltu näyte säilyy jääkaapissa 4 vrk ja pakastettuna -20 °C vähintään 3 kk
- Menetelmä: VN (Virus Neutralisation Test)
- Tulkinta: Tulos alle 1:4 tulkitaan negatiiviseksi. Vasta-ainepitoisuus ilmoitetaan titterinä, joka on laimein laimennos, jolla näytteelle on saatu positiivinen reaktio.
Lähteet:
OIE Terrestial Manual 2015, Chapter 2.5.10. EQUINE VIRAL ARTERITIS (INFECTION WITH EQUINE ARTERITIS VIRUS). NB: Version adopted by the World Assembly of Delegates of the OIE in May 2013.
Ruokavirasto. Virusarteriitti (Equine Viral Arteritis, EVA). Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/hevoset/virusarteriitti/. Viitattu: 21.5.2019
MSD Veterinary Manual. PJ Timoney. Overview of Equine Viral Arteritis. Saatavilla: https://www.msdvetmanual.com/generalized-conditions/equine-viral-arteritis/overview-of-equine-viral-arteritis. Viitattu: 21.5.2019
Päivitetty: 26.1.2024