Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Ehrlichia spp PCR (B/likvor/luuydin)

Ehrlichioosia aiheuttavat Ehrlichia canis (yleisin), Ehrlichia chaffeensis ja Ehrlichia ewingi ovat punkkien levittämiä riketsiabakteereita. Niiden pääasiallisena levittäjinä pidetään ruskeaa koirapunkkia (Rhipicephalus sanguineus), joka on levinnyt jo Suomessakin ympäri maata. Punkki menestyy oloissamme vain sisätiloissa, joissa se pystyy lisääntymään normaalisti. Punkin ei kuitenkaan ole todettu tartuttaneen ehrlichioosia Suomessa, vaan todetut tapaukset ovat olleet ulkomailla hankittuja tartuntoja. Kyseisen punkin ei myöskään ole todettu levittävän meillä esiintyviä muita vektorivälitteisiä sairauksia, kuten borrelioosia. Ehrlichioosi onkin Suomea huomattavasti yleisempi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kaakkois-Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa puolet aikuisista punkeista, ja 20 % nymfeistä kantaa riketsiabakteereita, ja voivat siten tartuttaa infektion niin koiraan kuin ihmiseenkin.

Amerikan mantereella Ehrlichia ewingi on kuitenkin tietyillä alueilla huomattavasti E. canista yleisempi. Sen isäntänä toimii yleisimmin Amblyomma americanum -punkki.

Taudilla tunnetaan kolme vaihetta, akuutti; subkliininen ja krooninen vaihe. Siirryttyään punkista koiraan, E. canis -bakteerit infektoivat mononukleaarisia valkosoluja. Ehrlichia ewingi infektoi lähinnä neutrofiilisia granulosyyttejä. Taudinkuva vaihtelee, sillä koira voi kantaa sairautta täysin oireettomasti pitkiäkin aikoja. Kun oireita ilmenee, kuuluu niihin kuumetta, väsymystä, syömättömyyttä ja alipainoisuutta. Ehrlichia ewingi -infektion ensimmäisinä kliinisinä oireina esiintyy yleensä ontumista ja moniniveltulehdusta. Lisäksi erlichioosipotilailla tavataan trombosytopenian eli verihiutaleiden vähyyden seurauksena verenvuototaipumusta, joka ilmenee etenkin iholla ja nenäverenvuotoina. Myös neurologiset oireet, oksentaminen, ripulointi sekä silmien leesiot ja tulehdukset on yhdistetty sairauteen. Hoitamattomana infektio kestää pitkään.

PCR-tekniikalla on mahdollista havaita Erlichia spp. -spesifinen DNA suoraan potilaan kokoverestä tai likvor/luuydinnäytteestä, ja menetelmää suositellaan sairauden akuutin vaiheen diagnosointiin. Menetelmän herkkyys on parhaimmillaan ensimmäisen sairastumisviikon aikana ja laskee nopeasti antibioottihoidon aikana. Negatiivinen tulos ei täysin poissulje patogeenin olemassaoloa.

Vastausaika:

1–2 viikkoa

Näytetyyppi:

2 ml EDTA-kokoveri tai luuydin tai 0,5 ml likvor tai punkki

Menetelmä:

PCR yhteistyölaboratoriossa

Tulkinta:

Pos./neg.

Lähteet:

Canine Ehrlichiosis – from Acute Infection to Chronic Disease. CVBD® Bayer HealtCare. Number 7. December 2010
Canine ehrlichiosis. Ann Agric Environ Med. 2003;10(2):137-41. Skotarczak B.