Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
E-vitamiini (S!/HP!/EP!)
Eläinten tuotantotehokkuuden kasvaessa myös niiden vitamiinien tarve lisääntyy. Lajikohtaiset erot, rehunlaatu, poikimiset, ruokinnan muutokset sekä eläinten sairastaminen vaikuttavat vitamiinien tarpeeseen ja saatavuuteen.
E-vitamiinia tarvitaan erityisesti seleeniaineenvaihdunnassa. Korkeakaan seleenilisä ei ole riittävä, mikäli E-vitamiinia ei ole riittävästi käytettävissä. Seleeniaineenvaihduntaa tutkittaessa olisi hyvä tarkistaa myös E-vitamiinin riittävä määrä.
Vastausaika:
2-3 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
Näytetyyppi:
Eroteltu seerumi tai li-hepariini- tai EDTA-plasma 0,5 ml. Erottelu muutamien tuntien kuluessa näytteenotosta. Pitoisuus laskee mitä pidempään näytettä säilytetään kokoverenä. Näyte säilyy jääkaapissa 8 vuorokautta. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys erottelun jälkeen pakastettuna sekä valolta suojattuna.
Menetelmä:
UHPLC
Viitearvot:
- nauta > 3,0 mg/l
- hevonen > 2,0 mg/l
- lammas 1,0 – 3,5 mg/l
- koira 5 – 50 mg/l
Laidunkaudella pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeampia kuin sisäruokintakaudella.
Lähteet:
Kiiskinen A. Seleenin saanti luomulammastilalla sekä glutationiperoksidaasin ja seleenin pitoisuudet uuhissa ja karitsoissa. Lisensiaatin tutkielma, 2010.
Eurola M, Alfthan G, Ekholm P, Levonmäki M, Root T, Venäläinen ER, Ylivainio K; Seleenityöryhmän raportti 2008. Maa- ja Elintarviketalous numero 132; 34 s.
Hogan JS, Smith KL, Weiss WP, Todhunter DA, Schockey WL; Relationships among vitamin E, selenium, and bovine blood neutrophils. J Dairy Sci. 1990 Sep;73(9):2372-8.
Päivitetty: 28.11.2024
