Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

E-vitamiini (S/HP)

Eläinten tuotantotehokkuuden kasvaessa myös niiden vitamiinien tarve lisääntyy. Lajikohtaiset erot, rehunlaatu, poikimiset, ruokinnan muutokset sekä eläinten sairastaminen vaikuttavat vitamiinien tarpeeseen ja saatavuuteen.

E-vitamiinia tarvitaan erityisesti seleeniaineenvaihdunnassa. Korkeakaan seleenilisä ei ole riittävä, mikäli E-vitamiinia ei ole riittävästi käytettävissä. Seleeniaineenvaihduntaa tutkittaessa olisi hyvä tarkistaa myös E-vitamiinin riittävä määrä.

Vastausaika:

1–2 viikkoa

Näytetyyppi:

Seerumi tai Li-hepariini eroteltuna. Erottelu muutamien tuntien kuluessa näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys sen jälkeen pakastettuna sekä valolta suojattuna.

Menetelmä:

HPLC (high-performance liquid chromatography) yhteistyölaboratoriossa.

Viitearvot:

  • nauta > 3,0 mg/l
  • hevonen > 1,0 mg/l
  • lammas 1,0 – 3,5 mg/l
  • koira 5 – 50 mg/l

Laidunkaudella pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeampia kuin sisäruokintakaudella.

Lähteet:

Kiiskinen A. Seleenin saanti luomulammastilalla sekä glutationiperoksidaasin ja seleenin pitoisuudet uuhissa ja karitsoissa. Lisensiaatin tutkielma, 2010.
Eurola M, Alfthan G, Ekholm P, Levonmäki M, Root T, Venäläinen ER, Ylivainio K; Seleenityöryhmän raportti 2008. Maa- ja Elintarviketalous numero 132; 34 s.
Hogan JS, Smith KL, Weiss WP, Todhunter DA, Schockey WL; Relationships among vitamin E, selenium, and bovine blood neutrophils. J Dairy Sci. 1990 Sep;73(9):2372-8.

Päivitetty: 3.2.2023