Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Cryptosporidium parvum
Kryptosporidit ovat ihmisiä ja eläimiä infektoivia alkueläinparasiitteja. Ne aiheuttavat oireita ihmisillä ja sekä tuotanto- että lemmikkieläimillä. Monet kryptosporidilajit voivat tarttua eläinten välillä sekä ihmisen ja eläinten välillä. Kryptosporidilajeja tunnetaan jo yli 40, ja niitä tunnistetaan jatkuvasti lisää. Voimakkaita oireita aiheuttava Cryptosporidium parvum on yleisin eläimistä ihmiseen tarttuva (zoonoottinen) laji. Muita sekä ihmisillä että eläimillä todettuja lajeja ovat mm. C. hominis, C. meleagridis, C. cuniculus, C. ubiquitum, C. canis, C. felis, C. andersoni ja C. suis. Ihmisillä infektio ilmenee yleensä rajuna vesiripulina, johon voi liittyä kuumetta, päänsärkyä, lihaskipuja, vatsakramppeja ja pahoinvointia, riippuen potilaan immuunivasteesta ja kryptosporidilajista. Infektio voi olla myös oireeton. Oireet kestävät yleensä 2–4 vuorokautta – pisimmillään jopa neljä viikkoa.
Eläimillä kryptosporidit voivat aiheuttaa etenkin nuorilla ja immuunipuutteisilla yksilöillä kuumetta ja veristä, limaista ripulia. Kuten ihmisilläkin, infektio voi olla myös oireeton. Tutkimuksissa on kuvattu myös hengitystieoireita varsinkin siipikarjalla. Cryptosporidium parvum on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä vasikkaripulin aiheuttajista. Vasikoilla oireet ilmenevät muutaman viikon iässä ja ovat yleensä itsestään rajoittuvia. Vasikoiden ripulia voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla vasikoiden riittävä vasta-aineiden saanti ternimaidosta (kts. Naudan IgG (kvantitatiivinen vasikan vasta-ainetesti)).
Alkueläin leviää ookystia sisältävän ulosteen ja esimerkiksi ulosteen saastuttaman veden, kuivikkeiden tai ravinnon välityksellä. Ookystat säilyvät ympäristössä hyvin eivätkä ole herkkiä useimmille desinfektioaineille. Sairastuneita eläimiä hoidettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan, sillä krytopsoridien infektiivinen annos on hyvin pieni.
Kryptosporidian diagnosointiin on kehitetty monia eri menetelmiä, joista nykyisen tiedon mukaan PCR ja immunofluoresenssiin perustuva mikroskopointi ovat kaikkein herkimpiä. PCR-menetelmä on noussut golden standard menetelmäksi sen edullisuuden, herkkyyden, spesifisyyden ja nopeuden seurauksena. Seuraavaksi herkimpinä pidetään ELISA-menetelmiä ja fluoresoivaa värjäystä. Ziehl-Neelsen happovärjäys ja lateraalivirtaukseen perustuvat pikatestit on todettu herkkyydeltään heikoimmiksi. Pikatestien etuna on nopea tulosten valmistuminen. Siksi pikatestitulosten varmistamista esimerkiksi PCR-menetelmällä suositellaan kuitenkin aina, kun tulos on positiivinen tai jos negatiivisesta tuloksesta huolimatta epäillään kryptosporidioosia.
Tutkimusvaihtoehdot:
- Cryptosporidium spp. (qPCR) (F)
- Vastausaika: 1–4 arkipäivää
- Näyte: ulostenäyte. Näyte säilyy jääkaapissa 10 vrk.
- Menetelmä: qPCR, joka tunnistaa kaikki kryptosporidilajit, mutta ei erottele niitä
- Tulkinta: pos/neg
- Cryptosporidium parvum (qPCR) (F)
- Vastausaika: 1–4 arkipäivää
- Näyte: ulostenäyte. Näyte säilyy huoneenlämmössä 7 vrk ja jääkaapissa 10 vrk.
- Menetelmä: qPCR, joka tunnistaa vain lajin Cryptosporidium parvum
- Tulkinta: pos/neg
Lähteet:
Xu, N., Liu, H., Jiang, Y. et al. First report of Cryptosporidium viatorum and Cryptosporidium occultus in humans in China, and of the unique novel C. viatorum subtype XVaA3h. BMC Infect Dis 20, 16 (2020). https://doi.org/10.1186/s12879-019-4693-9
Lebbad, M.; Winiecka-Krusnell, J.; Stensvold, C.R.; Beser, J. High Diversity of Cryptosporidium Species and Subtypes Identified in Cryptosporidiosis Acquired in Sweden and Abroad. Pathogens 2021, 10, 523. https://doi.org/10.3390/pathogens10050523
Gerace, Elisabetta et al. “Cryptosporidium Infection: Epidemiology, Pathogenesis, and Differential Diagnosis.” European journal of microbiology & immunology vol. 9,4 119-123. 22 Oct. 2019, doi:10.1556/1886.2019.00019
Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Emerging and Zoonotic Infectious Diseases (NCEZID), Division of Foodborne, Waterborne, and Environmental Diseases (DFWED). Parasites – Cryptosporidium (also known as ”Crypto”). Päivitetty: 20.2.2015. Saatavilla: https://www.cdc.gov/parasites/crypto/pathogen.html. Viitattu: 2.11.2021
Bouzid, Maha et al. “Cryptosporidium pathogenicity and virulence.” Clinical microbiology reviews vol. 26,1 (2013): 115-34. doi:10.1128/CMR.00076-12
Chalmers RM, Campbell BM, Crouch N, Charlett A, Davies AP. Comparison of diagnostic sensitivity and specificity of seven Cryptosporidium assays used in the UK. J Med Microbiol. 2011 Nov;60(Pt 11):1598-1604. doi: 10.1099/jmm.0.034181-0. Epub 2011 Jul 14. PMID: 21757501.
Päivitetty: 17.10.2022