Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Coombsin testi, suora (B)

kissa, koira, hevonen

Testiä käytetään IMHAn (immune-mediated hemolytic anemia) ja AIHAn (autoimmune hemolytic anemia) diagnosointiin. Ne ovat vakavia hemolyyttisiä anemioita, joita tavataan mm. koirilla, kissoilla ja hevosilla. Anemia johtuu joko immuunijärjestelmän epänormaalista toiminnasta (AIHA) tai esimerkiksi bakteeri- virus- tai parasiitti-infektion (IMHA) vuoksi hyvin aktiivisesti toimivasta immuunijärjestelmästä. Tila kehittyy kun vasta-aineita ja komplementin osia (IgG, IgM tai C3) sitoutuu punasolujen pinnalle. Immuunijärjestelmä tuhoaa nämä merkityt solut, jolloin punasolujen määrä, ja samalla veren hemoglobiini laskevat. Reaktio voi johtua myös vanhemman ja jälkeläisen eriävistä veriryhmistä, jolloin puhutaan tilasta nimelta neonataali isoerytrolyysi (NI).

NI hevosilla ja aaseilla

Vastaavasti kuin muillakin eläinlajeilla johtuu Neonataali isoerytrolyysi eli NI varsan ja sen emän yhteen sopimattomista veriryhmistä. NI voi syntyä, jos emällä ja isäorilla on eri veriryhmät ja varsa perii orin veriryhmän. Lisäksi emä on jostakin syystä muodostanut aiemmin vasta-aineita orin veriryhmää vastaan. Yleisimpiä syitä vasta-aineiden muodostumiselle ovat aiemmissa varsomisissa tapahtuneet verikontaktit varsan kanssa ja verensiirto tai hoitaminen muilla verituotteilla. NI on suhteellisen harvinainen, sillä sairauden arvioidaan muodostuvan 1–2 prosentille syntyvistä varsoista. Ensikertaa varsovien tammojen varsoilla NI on epätodennäköinen.

Yleensä NI sairastuva varsa syntyy terveenä ja hyvinvoivana. Ternimaidossa olleet vasta-aineet imeytyvät suolistosta varsan elimistöön sitoutuvat varsan punasoluihin, jolloin varsan oma immuunipuolustus alkaa tuhota soluja ja oireet ilmenevät. Tämä on ns. hankitun immuunivälitteisen anemian muoto (IMHA), joka johtuu emän ja varsan epäsopivasta veriryhmistä.

Tavallisesti oireet alkavat 1–7 päivän kuluessa syntymästä. Oireina voi ilmetä heikkoutta, voimattomuutta, väsymystä, kohonnutta hengitysfrekvenssiä ja sykettä sekä silmien keltaisuutta, joka johtuu punasolujen hajoamisesta ja bilirubiinin kertymisestä elimistöön. Ikenet muuttuvat valkoisiksi tai keltaisiksi, varsalle voi nousta kuume tai se voi olla hypoterminen. Myös virtsa voi muuttua punaiseksi. Imeytyneiden vasta-aineiden määrästä riippuen, oireet voivat vaihdella lievästä anemiasta voimakkaaseen anemiaan, johtaen jopa nopeaan kuolemaan. Sairaasta varsasta otetun verinäytteen plasma tai seerumi voi olla silminnähden ikteeristä ja hemolyyttistä. Hematokriitti on usein myös hyvin matala.

Vasta-aineiden olemassa oloa voidaan testata seuraavilla tavoilla: Coombsin testi, vanhempien verinäytteiden ristiin testaaminen (Verinäytteiden ristikoe) 1 – 2 viikkoa ennen varsan syntymää, emän ja varsan verien ristiin testaaminen tai JFA (Jaundiced foal agglutination test).

Käytetty lajispesifinen Coombsin testin reagenssi sitoutuu pestyjen punasolujen pinnalla oleviin vasta- aineisiin ja komplementin osiin aiheuttaen solujen sakkautumisen, joka todetaan mikroskopoimalla. Tutkimus tehdään viidellä eri laimennoksella, jolla ehkäistään liian suuren vasta-ainepitoisuuden aiheuttama väärä negatiivinen tulos (Hook-effect).

Vastausaika:

1–2 arkipäivää

Näytetyyppi:

EDTA-kokoveri 1 ml. Tutkimukseen tarvitaan punasoluja. Säilytä näyte jääkaapissa ennen lähettämistä ja toimita näyte mahdollisimman nopeasti laboratorioon.

Menetelmä:

Vasta-aineeseen perustuva suora menetelmä

Tulkinta:

pos/neg

Lähteet:

Direct Coombs Testing. Animal Health Diagnostic Center, College of Veterinary Medicine, Cornell University.
Walton RM. 2013. Equine Clinical Pathology. John Wiley & Sons.
UC Davis Veterinary Medicine. 2013. Neonatal Isoerythrolysis in Horse and Mule Foals.
Bailey CS. College of Veterinary Medicine, University of Florida.
Snyder J. Neonatal Isoerytrohrolysis
McCue PM. Jaundice foal syndrome. Colorado State University, Equine Reproduction Laboratory.