Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
CHV-1 Canine herpesvirus 1 AB (VN)
Koiran herpesvirusta esiintyy maailmanlaajuisesti. Se on ensisijaisesti aikuisten koirien ja yli 4 viikon ikäisten pentujen lieväoireinen hengitystietartunta. Toisaalta herpes on myös yksi suurin syyllinen vastasyntyneiden (9–14 pv ikäisten) pentujen kuolemaan. Jalostusnartuilla se saattaa aiheuttaa hedelmättömyyttä, keskenmenoja, pienentyneitä pentuekokoja sekä heikkoina syntyviä pentuja. Uroksilla taas saattaa esiintyä rakkuloita ulkoisissa sukuelimissä.
Herpes tarttuu pääsääntöisesti pisaratartuntana (mutta myös esim. astutustilanteessa). Pentu voi saada tartunnan milloin tahansa tiineyden aikana. Suurin osa pennuista saa viruksen emältään istukan kautta tai synnytyskanavassa. Jos tartunta tapahtuu jo kohdussa, seuraukset riippuvat tiineysvaiheesta; varhaisessa tiineydessä alkiot kuolevat ja sulavat pois, lopputiineydessä pennut voivat syntyä ennenaikaisesti. Viruksen itämisaika on 3–7 päivää.
Akuutin herpesinfektion toteamiseen suositellaan PCR-tutkimusta, sillä infektoituneen koiran vasta-ainetasot saattavat olla hyvin alhaiset. Vasta-ainetutkimuksella ei pystytä erottamaan rokotteen ja infektion aiheuttamaa vasta-ainetasojen nousua toisistaan, joten vasta-ainetutkimusta ei voida käyttää infektion toteamiseen rokotetuilla koirilla. Mikäli infektion akuuttivaihe on jo ohitse, voidaan oireiden aiheuttajaa etsiä vasta-ainetutkimuksella.
Virusneutralisaatio-menetelmällä mitattu vasta-ainetaso laskee n. 2 kk kuluessa infektiosta, joten se soveltuu tuoreiden infektioiden toteamiseen.
Vastausaika:
5–9 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)
Näytetyyppi:
Seerumi 0,5 ml
Menetelmä:
VN (Virusneutralisaatio)
Viitearvot:
Alle 1:8, jolloin vasta-aineita ei ole havaittavissa.
Vasta-ainepitoisuus ilmoitetaan titterinä, joka on laimein laimennos, jolla näytteelle on saatu positiivinen reaktio.
Päivitetty: 2.12.2024