Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Brucella canis AB (TAT)

Brucella canis -bakteeri aiheuttaa bruselloosi nimisen taudin tarttuessaan koiraan. Myös Brucella abortus ja Brucella suis voivat infektoida koiraa. Yleensä tartunta saadaan astutuksen yhteydessä. Tartunnassa bakteeri hakeutuu ensisijaisesti koiran sukuelimiin, joissa infektio ilmenee. Tartunnan alkuvaiheessa oireita voi ilmetä myös imusolmukkeissa.

Narttukoiran infektio voi olla vaikea havaita. Yleensä infektion mahdollisuutta aletaan pohtia epäonnistuneen tiineyden jälkeen. Osa tai kaikki pennuista syntyvät kuolleina tai abortoituvat. Tyypillisesti ongelmat ilmenevät tiineyden loppuvaiheessa. Tartunta voi pysyä piilevänä, koska nartulla voi olla myös onnistuneita pentueita. Tiinehtyvyysongelmien yhteydessä tulisi Brucella-infektion mahdollisuus ottaa huomioon.

Uroskoirilla infektio huomataan yleensä helpommin infektion aiheuttaman kivesten ja eturauhasen tulehduksen vuoksi. Bakteeri voidaan varmimmin todeta siemennesteestä.

Brucella canis -bakteeri voi tarttua myös ihmiseen, mikä tulisi ottaa huomioon infektiota epäiltäessä. Oireettoman koiran ihmiselle aiheuttama infektioriski on pieni. Suurin infektioriski on käsiteltäessä kuolleina syntyneitä tai abortoituneita sikiöitä tai sikiökalvoja. Tartunnan saa herkästi myös muista synnytyseritteistä sekä juoksujen eritteistä. Uroksilla bakteeria erittyy etenkin siemennesteeseen sekä virtsaan.

Suomalaisten, koko ikänsä Suomessa eläneiden, koirien infektioriski on pieni. Tuontikoirat sekä siitoskäytössä olevat ulkomaalaiset koirat tulisi tutkia ennen astutusta. Vasta-ainetutkimusta tulisi käyttää, mikäli mahdollisesta tartunnasta on kulunut yli kolme viikkoa. Tässä ajassa vasta-ainetasot ovat ehtineet nousta. Mikäli halutaan tutkia mahdollista akuuttia infektiota, tulisi näyte tutkia PCR-tekniikalla.

Tartunnan saanut koira tulee poistaa siitoskäytöstä (sterilointi/kastrointi). Antibioottihoito ei välttämättä tuhoa bakteeria, mutta pitää oireet poissa. Antibioottihoidon jälkeenkin oireet voivat uusiutua. Infektoituneen koiran kontaktia muihin koiriin tulee välttää.

Suomessa asuvilla koirilla tautia on ensimmäisen kerran todettu vuonna 2008. Toinen infektio on todettu vuonna 2013 kennelissä, jossa tartunta ehti levitä useampaan koiraan. Molemmissa tapauksissa tartunnanlähteenä on ollut ulkomailta tuotu koira.

Ilmoitettavista eläintaudeista on ilmoitusvelvollisuus laboratoriolla, eläinlääkärillä ja omistajalla. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.

Menetelmä:

TAT (Tube agglutination test)

Vastausaika:

5–9 arkipäivää (yhteistyössä IDEXX-laboratorion kanssa)

Näytetyyppi:

1 ml seerumia. Eroteltu näyte säilyy jääkaapissa 4 vrk ja pakastettuna -20 °C vähintään 3 kk.

Tulkinta:

< 1:100 negatiivinen
1:100 ja yli positiivinen

Lähteet:

Cosford KL. Brucella canis: An update on research and clinical management. Can Vet J. 2018;59(1):74-81.
Ruokavirasto. Koiran bruselloosi. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/brucella-canis/

Päivitetty: 11.12.2023