Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Brucella canis vasta-aineet -pikatesti, RSAT tai Brucella spp qPCR

Brusella canis -bakteeri aiheuttaa bruselloosi nimisen taudin tarttuessaan koiraan. Myös Brusella abortus ja Brusella suis voivat infektoida koiraa. Yleensä tartunta saadaan astutuksen yhteydessä. Tartunnassa bakteeri hakeutuu ensisijaisesti koiran sukuelimiin, joissa infektio ilmenee. Tartunnan alkuvaiheessa oireita voi ilmetä myös imusolmukkeissa.

Narttukoiran infektio voi olla vaikea havaita. Yleensä infektion mahdollisuutta aletaan pohtia epäonnistuneen tiineyden jälkeen. Osa tai kaikki pennuista syntyvät kuolleina tai abortoituvat. Tyypillisesti ongelmat ilmenevät tiineyden loppuvaiheessa. Tartunta voi pysyä piilevänä, koska nartulla voi olla myös onnistuneita pentueita. Tiinehtyvyysongelmien yhteydessä tulisi Brucella-infektion mahdollisuus ottaa huomioon.

Uroskoirilla infektio huomataan yleensä helpommin infektion aiheuttaman kivesten ja eturauhasen tulehduksen vuoksi. Bakteeri voidaan varmimmin todeta siemennesteestä.

Brusella canis -bakteeri voi tarttua myös ihmiseen, mikä tulisi ottaa huomioon infektiota epäiltäessä. Oireettoman koiran ihmiselle aiheuttama infektioriski on pieni. Suurin infektioriski on käsiteltäessä kuolleina syntyneitä tai abortoituneita sikiöitä tai sikiökalvoja. Tartunnan saa herkästi myös muista synnytyseritteistä sekä juoksujen eritteistä. Uroksilla bakteeria erittyy etenkin siemennesteeseen sekä virtsaan.

Suomalaisten, koko ikänsä Suomessa eläneiden, koirien infektioriski on pieni. Tuontikoirat sekä siitoskäytössä olevat ulkomaalaiset koirat tulisi tutkia ennen astutusta. Vasta-ainetutkimusta tulisi käyttää, mikäli mahdollisesta tartunnasta on kulunut yli kolme viikkoa. Tässä ajassa vasta-ainetasot ovat ehtineet nousta. Mikäli halutaan tutkia mahdollista akuuttia infektiota, tulisi näyte tutkia PCR-tekniikalla.

Mikäli vasta-aine/PCR tutkimuksella saadaan positiivinen tulos, on eläinlääkärin ja laboratorion ilmoitettava tapauksesta eläintautilain ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1010/2013 mukaisesti joko kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon. Ilmoitus tehdään ilman yksilöiviä tietoja, jolloin tartunnan saaneen koiran tai sen omistajan tietoja ei voida yhdistää tautitapaukseen.

Tartunnan saaneen koiran lopettamista suositellaan. Mikäli ei päädytä lopettamiseen, tulee koira poistaa siitoskäytöstä (sterilointi/kastrointi). Antibioottihoito ei välttämättä tuhoa bakteeria, mutta pitää oireet poissa. Antibioottihoidon jälkeenkin oireet voivat uusiutua. Infektoituneen koiran kontaktia muihin koiriin tulee välttää.

Suomessa asuvilla koirilla tautia on ensimmäisen kerran todettu vuonna 2008. Toinen infektio on todettu vuonna 2013 kennelissä, jossa tartunta ehti levitä useampaan koiraan. Molemmissa tapauksissa tartunnanlähteenä on ollut ulkomailta tuotu koira.

Vastausaika:

Vasta-ainetestit 1–2 arkipäivää ja qPCR 1–3 arkipäivää, analysoidaan kahdesti viikossa.

Näytetyyppi:

Vasta-ainetutkimukset: 1 ml seerumia, kylmälähetys.
qPCR: pyyhkäisynäyte pumpulipuikolla tai nukkatikulla emättimestä (juoksuerite) tai siittimestä, virtsa, siemenestettä, pyyhkäisynäyte kuolleesta pennusta tai sikiökalvoista.

Menetelmä:

Vasta-ainepikatesti, RSAT (rapid slide agglutination test) tai Brucella spp -qPCR, kaikki omassa laboratoriossa. RSAT on hyväksytty menetelmä mm. Australian rajalla.

Lisätietoa

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet / elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/brucella+canis
http://www.kennelliitto.fi/uutiset/tiedote-koiran-bruselloosista