Laboratoriokäsikirja

Bakteriologia/sienet

Takaisin hakutuloksiin

Bakteeri-, home- ja hiivaviljelyt, aerobi ja anaerobi

Bakteeriviljely tehdään bakteeri-infektiota epäiltäessä. Avoimille, ilman kanssa kosketuksissa oleville tulehduksille riittää tavallinen aerobiviljely, mutta esimerkiksi leikkaushaavoista, syvistä haavoista, paiseista ja puremista kannattaa aina pyytää lisäksi myös anaerobiviljely.

Huolellisesti ja puhtaasti otettu näyte on oleellinen tulosten oikeellisuuden kannalta. Mitä useampia bakteereita näytteeseen tulee, sitä suurempi riski todellisella infektion aiheuttajalla on peittyä kontaminaatiokasvun alle. Tällöin myöskään herkkyysmäärityksen tulos ei kuvaa antibioottien tehoa oikeaa taudinaiheuttajaa kohtaan.

Huomioi, että runsaan sekaflooran vuoksi nielu- ja sieraineritteet koiralla ja kissalla, samoin kuin hevosen trakealimanäyte yksinkertaisella katetrilla otettuna, ovat harvoin diagnostisia. Myös vapaasti lasketun virtsanäytteen bakteeriston tulkitseminen on diagnostisesti epävarmaa.

Vastausaika:

  • Bakteerien aerobiviljelyille 2–5 arkipäivää.
  • Bakteerien anaerobiviljelyille 5 –10 arkipäivää.

Home- ja hiivaviljelyt vastataan ensimmäisen kerran n. viikon kuluttua. Viljelyä jatketaan n. 2–3 viikkoa, jonka jälkeen annetaan lopullinen vastaus.

HUOM! Vastamme resistenssibakteerilöydökset kaikkien bakteeritutkimuksien osalta ja lähetämme lakisääteisesti vaadittavat kannat Eviraan.

Näytteenotto:

Mainitse lähetteessä näytteenottopaikka, mahdollinen antibakteerilääkitys, infektion työdiagnoosi ja mahdollinen bakteerilajiepäily. Mahdollisimman tarkat tiedot auttavat laboratoriota löytämään todelliset taudinaiheuttajat.

Iho ja limakalvot

Poistetaan mahdollinen kuivunut erite/kudos. Märkäinen alue puhdistetaan huolella fysiologista keittosuolaliuosta ja/tai steriiliä sidetaitosta käyttäen. Näyte otetaan hankaamalla näytteenottotikkua tai steriiliä vanupuikkoa infektiopesäkkeen pohjalla varoen kontaminoimasta tikkua ihon normaaliflooralla. Näytetikku suljetaan bakteerinäytteenkuljetusputkeen (elatusaine) tai puhtaaseen lisäaineettomaan putkeen pieneen määrään saliinia.

Korva

Näyte otetaan pyöräyttämällä näytteenottotikkua tai steriiliä vanupuikkoa korvakäytävässä ja sulkemalla tikku bakteerinkuljetusputkeen.

Silmän sidekalvo

Ylimääräinen märkä puhdistetaan pyyhkimällä silmä esim. fysiologisella keittosuolaliuoksella, jonka jälkeen näyte otetaan steriiliin veteen tai fysiologiseen suolaliuokseen kastetulla vanupuikolla varoen koskemasta luomien ihoa. Näyte viljellään huoneenlämpöiselle maljalle tai suljetaan bakteerinkuljetusputkeen.

Virtsa

Näyte tulisi ottaa mahdollisimman puhtaasta keskivirtsasta tai mieluiten punktoimalla. Virtsanäyte voidaan lähettää Uricultille tai maljalle viljeltynä. Koko virtsan voi lähettää Urine cultureputkessa tai säilöntäaineettomassa putkessa kylmälähetyksenä.

Viljely: utaretulehdus

Maitonäyte mastiittiviljelyyn otetaan samoilla tekniikoilla kuin PCR-menetelmässä, paitsi on käytettävä ehdottomasti steriilejä säilöntäaineettomia putkia, eikä näytettä saa pakastaa. Mahdollisimman nopea toimitus laboratorioon.

Anaerobiviljelyt

Myös anaerobibakteerit säilyvät bakteerinäytteenotto- ja -kuljetusputkissa (M40 Transystem). Näyte voidaan ottaa myös ilmattomaan ruiskuun tai anaerobiampulliin. Näin tulee menetellä, mikäli epäillään obligatorisesti anaerobia infektion aiheuttajaa, joka ei kestä ollenkaan happea.

Menetelmä:

Lähetetietojen perusteella näytealueella patogeeneina pidettävien bakteerien viljely yleis- ja selektiivisillä elatusaineilla. Todennäköiset patogeenit tunnistetaan, ei tyypitetä. Tulkinta tulee aina suhteuttaa kliiniseen kuvaan. Tehdään omassa laboratoriossa.

Patogeeniset homeet tunnistetaan sukutasolle. Hiivoista tunnistetaan lajitasolle Candida albicans.

Virhelähteet:

  • Kuivunut näyte
  • Kontaminoitunut näyte tai runsas normaalifloora
  • Lääkitys
  • Virtsa vanhaa tai säilytetty lämpimässä
  • Tutkimukseen on lähetetty väärä bakteeri
  • Näyte on otettu tai toimitettu väärin
  • Riittämätön näytemäärä
  • Anaerobibakteerin elinkyvyn heikkeneminen kuljetuksen aikana

Lähteet:

Markey B, Leonard F, Archambault M, Cullinane A, Maguire D. 2013. Clinical Veterinary Microbiology, 2nd Edition.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. 05/2016. MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖSUOSITUKSET ELÄINTEN TÄRKEIMPIIN TULEHDUS- JA TARTUNTATAUTEIHIN
CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for Bacteria Isolated From Animals, 3rd ed. CLSI supplement VET01S. Wayne, PA: Clinical and Laboratory Standards Institute; 2015.
EUCAST. The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing. Breakpoint tables for interpretation of MICs and zone diameters.Version 6.0, 2016.
Albihn A, Båverud V, Magnusson U. 2003; Uterine Microbiology and Antimicrobial Susceptibility in Isolated Bacteria from Mares with Fertility Problems. Acta Veterinaria Scandinavica 44:121-129
Brooks D E. 2002; Equine Ophthalmology. AAEP PROCEEDINGS Vol. 48

  • Suomalaista palvelua

  • Sieltä saat tuoreinta tietoa ja uusimmat kuulumisemme.

    Liity joukkoomme

  • Asiakkaamme kertovat:

    "Ystävällinen palvelu. Nopea ja tehokas toiminta. Helppo olla yhteydessä ja saa tulokset sekä vastaukset kysymyksiinsä nopeasti ja tehokkaasti."