Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Amylaasi (S/HP)

Amylaasia esiintyy lähinnä haimassa ja sylkirauhasissa, mutta pienessä määrin myös maksassa, suolistossa ja lihaksissa. Etenkin akuutissa haimatulehduksessa pitoisuus nousee nopeasti moninkertaiseksi normaaliarvoon verrattuna, ja palautuu muutamassa päivässä. Myös kroonisen haimatulehduksen akuuttivaiheessa esiintyy lievästi suurentuneita pitoisuuksia. Amylaasipitoisuus voi nousta myös vatsan ärsytys- ja tulehdustiloissa ja sylkirauhasen tulehduksissa. Haimatulehduksen diagnosoinnissa kvantitatiivinen haimaspesifinen lipaasi on huomattavasti luotettavampi menetelmä.

Vastausaika:

Näytteensaapumispäivänä

Näytetyyppi:

Seerumi tai Li-hepariiniplasma 0,3 ml. Solut suositellaan eroteltavaksi pian näytteenoton jälkeen. Näyte säilyy 4 vrk huoneenlämmössä, 7 vrk jääkaapissa ja > 1 v pakastettuna –20 °C. Hemolyysi ja lipemia häiritsevät määritystä.

Menetelmä:

Fotometrinen määritys (IFCC-standardin mukainen)

Viitearvot:

  • koira 200–900 U/l
  • kissa 200–1000 U/l
  • kani 150–330 U/l

Tulkinta:

Huomattavasti suurentuneita pitoisuuksia

  • haimasairauksissa
    • akuutissa pankreatiitissa
    • kroonisen pankreatiitin alkuvaiheessa
    • haimatiehyeiden tukoksissa
    • kasvaimissa

Lievemmin pitoisuudet kohoavat

  • munuaissairauksien aiheuttamassa vähentyneessä poistumassa
  • vatsan alueen tulehduksissa
  • sylkirauhastulehduksissa.