Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Albumiini (S/HP)
Albumiini on maksassa syntetisoitava proteiini ja se edustaa noin puolta veriplasman kokonaisproteiinista. Se vastaa suuressa osin veren kolloidiosmoottisesta paineesta, tästä syystä alentuneisiin pitoisuuksiin liittyy turvotustaipumus (mikäli pitoisuus alle puolet normaalista). Albumiini myös sitoo ja kuljettaa useita aineita mm. kalsiumia, bilirubiinia, vapaita rasvahappoja, lääkeaineita ja hormoneja. Albumiinin pitoisuuden avulla voidaan selvittää mm. nestetasapainon häiriöitä, maksan, munuaisten ja suoliston toimintaa sekä tulehduksia.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
Seerumi tai Li-hepariiniplasma 0,3 ml. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä ja jääkaapissa 7 vrk ja pakastettuna -20 °C vähintään 2 kk. Lievä lipemia tai ikteria eivät häiritse määritystä. Voimakas hemolyysi häiritsee määritystä.
Menetelmä:
Fotometrinen määritys BCG (bromikresolivihreä).
Viitearvot:
- koira 28–43 g/l
- kissa 27–44 g/l
- hevonen 26–42 g/l
- nauta 28–39 g/l
Tulkinta:
Suurentuneet pitoisuudet viittaavat elimistön kuivumiseen.
Pienentyneet pitoisuudet syynä voi olla:
- vähentynyt albumiinin synteesi (esim. aliravitsemus, maksasairaudet, malabsorptio)
- lisääntynyt albumiinin menetys (munuaissairaudet, palovammat, tulehdukset, verenhukka, menetys suolistosta)
- nesteen kertyminen elimistöön.
Lue lisää liitteistä:
Päivitetty: 28.4.2022
