Laboratoriokäsikirja
Liitteet
ACTH-stimulaatio: 2 tai 3 x Kortisoli
Testin suoritus
- otetaan 0-näyte (seerumi tai Li-hepariiniplasma)
- merkitään näyte 0-näytteeksi
- mikäli 0-näytteestä on tarkoitus tehdä myös muita tutkimuksia, tulisi näytteen olla paastonäyte
- annetaan lyhyt- tai pitkävaikutteinen tetrakosaktidi-injektio
- pitkävaikutteinen lihakseen (im) 0,25 ml (esim. Synacthen depot, 1 mg/ml)
- lyhytvaikutteinen suonensisäisesti (iv) (Synatchen, 5 µg/kg, max 250 µg/koira)
- Tarkista annosteluohjeet aina valmisteen myyjältä!
- otetaan 1-näyte 1–2 tunnin kuluttua
- merkitään näyte 1-näytteeksi
- valitaan lähetteelle tutkimuspaketti: ACTH-stimulaatio: 2 x Kortisoli
- mikäli halutaan tutkia kolme näytettä, otetaan 1-näyte tunnin kuluttua injektiosta ja II-näyte 1,5–2 tunnin kuluttua injektiosta
- Tällöin lähetteelle valitaan tutkimuspaketti: ACTH-stimulaatio: 3 x Kortisoli
Viitearvot (koira):
- 0-näyte: 24.8–124.2 nmol/l
- 1-näyte: 200–450 (600) nmol/l
Selkeä, mutta ei erityisen voimakas stimulaatio. Cushing epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Mitä voimakkaampi stimulaatio, sitä todennäköisempi on Cushing.
Tulosten tulkinta
Trilostaanihoidon seurannassa>>
Perustasolla eli 0-näytteessä kortisolipitoisuus on normaalisti välillä 10–100 nmol/l. Terveillä koirilla pitoisuus nousee stimulaation jälkeen yleensä suurimmillaan noin 450 nmol/l, mutta aivolisäkeperäiseen hyperadrenokortismiin (PDH) viittaa yli 600 nmol/l pitoisuus. Silloin on yleistä, että tulokset ovat jopa yli 1000 nmol/l.
Addisonin taudissa kortisolipitoisuus jää 1-näytteessä 0-näytteen tasolle tai nousee vain hieman.
Mikäli 0-näytteen kortisolipitoisuus on yli 200–250 nmol/l, eikä stimulaatio vaikuta siihen juuri lainkaan, viittaa tulos lisämunuaisen kasvaimeen. On kuitenkin syytä muistaa, että ACTH-stimulaatio ei ole erityisen herkkä määritys lisämunuaiskasvaimen diagnosointiin. Mikäli kliiniset oireet ja muut löydökset viittaavat kasvaimeen, epäily voidaan varmistaa esim pienen annoksen kortisolisuppressiokokeella (pieni annos deksametasonia).
Lähteet:
Tilamaa A, Kuusela E. Addisonin tauti koiralla -kirjallisuus-katsaus. Suomen Eläinlääkärilehti. 2016, 122, 2: 59–65.
Behrend EN, Kooistra HS, Nelson R, Reusch CE & Scott-Moncrieff JC (2013), Diagnosis of Spontaneous Canine Hyperadrenocorticism: 2012 ACVIM Consensus Statement (Small Animal). JVIM, 27: 1292–1304.
Lathan P, Moore GE, Zambon S & Scott-Moncrieff JC (2008), Use of a Low-Dose ACTH Stimulation Test for Diagnosis of Hypoadrenocorticism in Dogs. JVIM, 22: 1070–1073.
Lue lisää liitteistä:
- Cushingin taudin ja Addisonin taudin diagnosointi koiralla
- Hoidon seuranta>>
- Kortisonisuppressio (pieni annos, LDDS)>>
- Kortisonisuppressio (suuri annos, HDDS)>>
- ACTH (adrenokortikotropiini) (suora määritys)>>
- Koirien Cushingin oireyhtymä eli hyperadrenokortisismi>>
Päivitetty: 13.2.2023
