Laboratoriokäsikirja
Tutkimukset aakkosjärjestyksessä
Naudan IgG (kvantitatiivinen vasikan vasta-aine) (S/HP/EP/M)
Vasikoiden heikko passiivinen immuniteetti altistaa vasikat infektiosairauksille ja johtaa sitä kautta kasvuvajeeseen. Se myös lisää vasikoiden kuolleisuutta ja voi aiheuttaa ongelmia koko karjan tasolla. Vasikkakuolleisuutta pidetäänkin Suomessa huolestuttavan suurena ja sen aiheuttamia taloudellisia tappioita merkittävinä. Vasikat, joiden veren IgG-pitoisuus on alhainen, saavat kolmen ensimmäisen elinkuukautensa aikana ripulin kaksi kertaa herkemmin ja menehtyvät jopa kahdeksan kertaa useammin kuin vasikat, joiden seerumin IgG-taso on riittävän korkea.
Vastasyntyneellä vasikalla on veressään hyvin vähän vasta-aineita (n. 0.1 g/l), sillä naudan istukka ei läpäise vasta-aineita. Vasikan tulee siis saada kaikki ensimmäisinä elinviikkoina tarvitsemansa vasta-aineet ternimaidosta. Ternimaitojuoton onnistumista voidaan tutkia mittaamalla vasikan veren (plasma tai seerumi) IgG-pitoisuutta, sillä suurin osa ternimaidon vasta-aineista on juuri IgG-ryhmän vasta-aineita. Vasta-aineet imeytyvät parhaiten heti syntymän jälkeen (4 h, jonka jälkeen imeytyminen heikkenee), ja pitoisuus on korkeimmillaan kolmen vuorokauden ikäisellä vasikalla. Sen jälkeen pitoisuus laskee maternaalisten vasta-aineiden hajoamisen ollessa nopeampaa kuin vasikan omien vasta-aineiden tuotannon. Laskua tapahtuu 50 vuorokauden ikään saakka.
Ensimmäisen elinvuorokauden aikana vasikan tulisi saada ternimaitoa 10–15 % painostaan (esim. 40 kg vasikalle 1.8 l, 3 x vrk). Ternimaito voidaan antaa myös letkuttamalla, mutta silloin maidon ohjautuminen etumahoihin voi hidastaa vasta–aineiden imeytymistä. Vasikan tarvitseman ternimaidon määrään vaikuttaa huomattavasti ternimaidon laatu. Laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten ummessaoloajan pituus, lehmän poikimiskerrat ja rotu. Lisäksi pakastettua ternimaitoa tarvitaan riittävän vasta-ainetason saavuttamiseksi enemmän kuin tuoretta tai jääkaapissa säilytettyä maitoa. Kaiken kaikkiaan riittävän passiivisen immuniteetin saavuttamiseen tarvitaan ensimmäisellä juottokerralla yli 100 g IgG-vasta-aineita.
Vasikan odotetta voidaan pitää heikkona, jos sen veren IgG-pitoisuus ei nouse yli 10 g/l. Vastustuskyvyn tasoa voidaan pitää hyvänä, kun veren IgG-pitoisuus nousee yli 40 g/l ja pysyy ennen vasikan oman vasta-ainetuotannon kiihtymistäkin yli 20 g/l. Riittävänä passiivisen immuniteetin rajana pidetään lähteestä riippuen 24–48 tunnin ikäisellä vasikalla 10–16 g/l. Tällöin imeytyminen ternimaidosta on tapahtunut kokonaan, mutta taso ei ole vielä laskenut hajoamisen seurauksena. Pitoisuutta alle 8 g/l pidetään vuorokauden ikäisellä vasikalla liian alhaisena.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä
Näytetyyppi:
Seerumi, Li-hepariini- tai EDTA-plasmaa 0,3 ml. Ternimaitoa tarvitaan määritykseen vähintään 2 ml. Eroteltu näyte säilyy huoneenlämmössä ja jääkaapissa 7 vrk ja pakastettuna -20°C vähintään 3 kk. Lievä lipemia ja ikteria eivät häiritse määritystä.
Menetelmä:
Kvantitatiivinen immunologinen määritys
Tulkinta:
Veri:
- < 8 g/l – vasta-ainetaso huono
- < 16 g/l – vasta-ainetaso kohtalainen
- > 24 g/l – vasta-ainetaso hyvä
Ternimaito:
- < 40 g/l – vasta-ainetaso heikko
- 40- 65 g/l – vasta-ainetaso kohtalainen
- 65-90 g/l – vasta-ainetaso hyvä
- > 90 g/l – vasta-ainetaso erinomainen
Lähteet:
A–K Rytkönen, L Hänninen & M Manninen. Rajoitetun ruokinnan vaikutus emolehmien ja vasikoiden painoon, ternimaidon laatuun ja vasikoiden seerumin IgG–pitoisuuteen. Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 9
K Hartikainen, T Herva & H Rautala. Ternimaidon laatu, juotto, ja passiivisen immuniteetin mittaaminen vasikoilla –kirjallisuuskatsaus. Suomen Eläinlääkärilehti 2012, 118, 5
Neuvonen,Oksman- Vasikoiden vastustuskyky ja vasikkakuolleisuus
Päivitetty: 21.12.2022
