Laboratoriokäsikirja

Tutkimukset aakkosjärjestyksessä

Takaisin hakutuloksiin

Cushingin tauti eli hyperadrenokortisismi, koira (HAC)

Hyperadrenokortisismi johtuu aivolisäke–lisämunuais–akselin toimintaongelmien seurauksena epänormalisoituneista kortikosteroidihormonien pitoisuuksista, sekä niiden epänormaaleista fysiologisista vasteista. Vaiva on yleinen ikääntyvillä koirilla. Suurin osa tapauksista, noin 80–85 %, aiheutuu aivolisäkkeen toiminnan häiriöistä (PDH eli pituitary–dependent hyperadrenocortisism; aivolisäkkeestä aiheutuva hyperadrenokortisismi). Loput 15–20 % ovat lisämunuaisen (kuorikerroksen) toimintahäiriöistä aiheutuvia (ADH eli adrenal–dependent hyperadrenocorticism).

Ulkoisina oireina havaitaan esimerkiksi runsasta juomista, virtsaamista sekä syömistä. Rasituksen sieto heikkenee, jolloin lihasatrofian seurauksena ilmenee väsymystä ja läähätystä. Eläin lihoo (etenkin vatsan alueelta), iho ohenee ja kiimakierrossa voi ilmetä häiriöitä tai kivekset voivat surkastua.

Laboratoriolöydöksiä voivat olla esimerkiksi suurentuneet kokonaiskolesteroli-, glukoosi-, AFOS-, ALAT-, ASAT- ja CK -arvot, virtsan ominaispainon pieneneminen (<1,020) ja mahdollisesti pieni/pienehkö kokonais-T4. Myös normaalista poikkeava verenkuva on mahdollinen, esim. punasolujen, monosyyttien ja neutrofiilien määrä lisääntyy, sekä lymfosyyttien ja eosinofiilien määrä vähenee.

Vaikkakin yksittäinen epänormaali seerumin/plasman kortisoli- tai virtsan kortisoli/kreatiinisuhteen tulos voi viitata hyperadrenokortisismiin, ei niiden käyttämistä lopullisen diagnoosin tekoon voida suositella. Näin siksi, että kortisolin eritys, ja siten veri- ja virtsapitoisuudet vaihtelevat vuorokauden ja fysiologisen tilan mukaan. Kortisolin tuotannon vuorokausivaihtelu on koirilla kuitenkin huomattavasti pienempää kuin esimerkiksi ihmisillä. Myös erilaiset stressitilanteet, kuten esimerkiksi eläinlääkärikäynti tai näytteenoton pelkääminen, lisäävät kortisolin tuotantoa huomattavasti. Toisin sanoen yhtä yksittäistä laboratoriotestiä ei voida käyttää diagnoosin tekemiseen.

Sen sijaan epäspesifisten laboratoriolöydösten ja kliinisten oireiden (kts. yllä) perusteella voidaan lähteä tekemään erilaisia stimulaatio– ja suppressiotestejä diagnoosin varmistamiseksi.

Mikäli virtsan kortisoli/kreatiniini-suhteen mittaamisella (3 erillistä näytettä) ei voida pois-sulkea cushingin tautia, tehdään ensimmäisenä yleensä ACTH-stimulaatiotesti, jonka tuloksen perusteella voidaan hyperadrenokortisismi parhaassa tapauksessa sulkea pois. Jos tulos ei ole normaali, käytetään erilaisia deksametasoni-suppressiotestejä, jotta saadaan selville hyperadrenokortisismin syy, ja siten oikea hoitotapa.

Oikean hoidon löytämiseksi ja hoitotasapainon seuraamiseksi tehdään säännöllisesti ACTH-stimulaatikokeita. Lisäksi mahdollisten sivuvaikutusten välttämiseksi seurataan säännöllisillä laboratoriokokeilla maksan ja munuaisten toimintaa, sekä mahdollista diabeteksen puhkeamista.

Lue lisää liitteistä:

 

  • Helppoutta elämääsi

    Rekisteröitymällä asiakkaaksemme pääset käyttämään palveluitamme helposti ja nopeasti sähköisesti, mikä säästää aikaa ja vaivaa.
    Rekisteröityminen on täysin ilmaista.

    Rekisteröidy palveluumme

  • Elintärkeitä vastauksia

  • Vieraile T-paitakaupassa

    Sieltä löydät huippusuositut eläinpaitamme.

    Siirry kauppaan